Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-kesäku...

Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 17.7.2009 klo 9.00 Yhteenveto 1-6/2009 tuloksesta (1-6/2008 vertailuluku) - Konsernin liikevaihto laski 944 milj. euroon (2 008 milj. euroa) - Konsernin raportoitu liikevoitto oli -230 milj. euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -225 milj. euroa (raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314) - Tulos ennen veroja -249 milj. euroa (308) - Nettovelkaantumisaste oli 22,9 prosenttia (5,8) - Liiketoiminnan rahavirta 82 milj. euroa (289) - Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) oli 1,9 prosenttia (28,6) - Osakekohtainen tulos -1,33 euroa (1,65) - Käynnissä olevien tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteiden, terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun sekä terästuotannon paremman kustannustehokkuuden perusteella yhtiö arvioi, että vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. AVAINLUVUT 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08 Liikevaihto, Me 944 2 008 438 1 069 3 851 Liikevoitto, Me -230 309 -117 166 568 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, Me -225 -112 584 Liikevoitto liikevaihdosta, % -24,3 15,4 -26,7 15,5 14,7 Liikevoitto liikevaihdosta ilman kertaluonteisia eriä, % -23,8 -25,6 15,3 Tulos ennen veroja, Me -249 308 -127 167 548 Tulos/osake, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93 Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % 1,9 28,6 25,6 Nettovelkaantumisaste, % 22,9 5,8 7,9 Henkilöstö keskimäärin 13 165 14 986 12 870 15 327 14 953 Vuoden 2009 tammi-kesäkuu lyhyesti: - Varovaisuus investointipäätöksissä sekä rahoitusmarkkinoiden toimimattomuus heijastuivat edelleen erityisesti rakentamisen tuotteiden ja ratkaisujen myyntiin. - Konepajaliiketoiminnassa toimitusten määrä energiateollisuuden laitevalmistajille pysyi hyvällä tasolla. Toimitusketjun korkeat varastotasot heikensivät kuitenkin kysyntää erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajille. - Terästuotteissa kysyntä jatkui heikkona ja terästuotteiden hinnat olivat alhaisella tasolla. Hintojen lasku alkoi tasaantua katsauskauden loppupuolella. Terästuotannon toimiminen vajaalla käyttöasteella heikensi tulosta merkittävästi. - Useiden myyntivaluuttojen heikentyminen suhteessa euroon laski konsernin liikevaihtoa. - Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen ja rahoitusasema säilyi vahvana. - Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteistä saatavien kustannussäästöjen arvioidaan vaikuttavan täysimääräisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimitusjohtaja Sakari Tamminen: "Markkinatilanne Ruukin toimintamaissa jatkui poikkeuksellisen heikkona myös toisen vuosineljänneksen aikana, ja markkinoiden kehityksen ennakointi on edelleen vaikeaa. Useilla asiakastoimialoillamme varastojen purkaminen on kestänyt ennakoitua pidempään, mikä laski toimitusmääriämme toisella vuosineljänneksellä odotuksiamme enemmän. Rakentamisessa kysyntä oli erityisen hiljaista liike- ja toimitilarakentamisessa. Heikko tuloskehitys johtui pääasiassa myyntimäärien laskusta sekä terästuotannon alhaisesta käyttöasteesta. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla terästuotannon matalasta käyttöasteesta aiheutui yhteensä noin 160 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi kannattavuutta rasitti myyntihintojen lasku. Aloitimme pysäytettynä olleen masuunin käynnistämisen toukokuussa, mutta tämä ei vielä merkittävästi pienentänyt tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia vuoden toisella neljänneksellä. Heikon markkinatilanteen seurauksena olemme sopeuttaneet toimintaamme konserninlaajuisesti. Lisäksi jatkoimme viime vuonna käynnistämäämme Boost-ohjelmaa toiminnan tehostamiseksi. Boost-ohjelmaan ja sopeuttamistoimiin liittyvät kustannussäästöt ovat arviolta noin 80 miljoonaa euroa kuluvana vuonna, ja täysimääräisesti kustannusvaikutus näkyy vuoden toisella puoliskolla. Konepajaliiketoiminnassa onnistuimme parhaiten sopeutumaan nopeasti heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Sen sijaan teräsliiketoiminnan sopeuttaminen näin rajuun pudotukseen on ollut erittäin vaikeaa. Konepajaliiketoimintamme kustannustehokas valmistusverkosto ja läsnäolomme Puolassa, Unkarissa ja Kiinassa luo meille lupaavia mahdollisuuksia toimittaa kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja asiakkaillemme. Rakentamisessa näemme edelleen hyviä mahdollisuuksia infrastruktuurirakentamisessa. Liike- ja toimitilarakentamisen markkinan piristyminen sen sijaan edellyttää asiakkaiden investointihalukkuuden palautumista. Voimakas uudis- ja korjausrakentamisen tarve on edelleen olemassa kaikissa Itä-Euroopan maissa. Viitteitä markkinoiden piristymisestä loppuvuotta kohden on nähtävissä eräissä asiakassegmenteissämme varastotasojen laskun seurauksena. Käynnissä olevien tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteiden, terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun sekä terästuotannon paremman kustannustehokkuuden perusteella arvioimme, että vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi." Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075 Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030 Tiedotustilaisuus Analyytikko- ja mediatilaisuus osavuosikatsauksesta 17.7.2009 klo 10.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki. Puhelinkonferenssi ja webcast (englanninkielinen) analyytikoille ja sijoittajille alkaa klo 14.00. Webcastia voi seurata suorana yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 18.00 lähtien. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon: +44 (0) 20 7162 0025, salasana: Rautaruukki Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 22.7.2009 asti numerossa: +44 (0) 20 7031 4064, tunnus: 839386 Rautaruukki Oyj Anne Pirilä Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä 13 000. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki. JAKELU: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.ruukki.com RAUTARUUKKI OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2009 Toimintaympäristö Maailman talouskehitys jatkui poikkeuksellisen heikkona toisen vuosineljänneksen aikana, ja useissa Ruukin toimintamaissa bruttokansantuote supistui selvästi. Myös maailmankauppa ja teollisuustuotanto laskivat voimakkaasti katsauskauden aikana. Ensimmäisiä merkkejä talouskehityksen tasaantumisesta oli kuitenkin havaittavissa katsauskauden loppupuolella. Kasvanut epävarmuus markkinoilla ja varovaisuus investointi- ja rahoituspäätöksissä jatkuivat edelleen toisen vuosineljänneksen aikana. Itä-Euroopan ja Pohjoismaiden monien valuuttojen merkittävä heikkeneminen suhteessa euroon heikensi euroalueen hintakilpailukykyä, mutta toisaalta lisäsi euroalueen toimijoiden kiinnostusta paikalliseen valmistukseen itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Kausiluontoinen kysynnän kasvu rakentamisessa jäi toisella vuosineljänneksellä aikaisempien vuosien tasosta. Asuinrakentamisen kattotuotteiden kausiluontoinen kysyntä kasvoi enemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisen tuotteiden. Rahoitusmarkkinoiden kireys sekä asiakkaiden päätöksenteon varovaisuus vaikuttivat erityisesti liike- ja toimitilarakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntään. Konepajateollisuudessa toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille ensimmäisellä vuosipuoliskolla jatkuivat edellisvuoden hyvällä tasolla. Korkeat varastotasot koko toimitusketjussa kuitenkin heikensivät kysyntää erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Teräsyhtiöiden toimitusmäärät pysyivät selvästi loppuasiakaskysyntää alemmalla tasolla myös vuoden toisella neljänneksellä. Terästeollisuudessa varastojen purkaminen on kestänyt odotettua pidempään, mikä on vaikuttanut toimitusten määrään selvästi. Kapasiteetin käyttöaste terästeollisuudessa maailmanlaajuisesti pysyi ennennäkemättömän matalana koko katsauskauden ajan. Terästuotteiden hinnat laskivat katsauskaudella selvästi. Kevään ja alkukesän aikana solmittujen terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin ensimmäisten kansainvälisten hintasopimusten myötä terästuotteiden hintojen lasku kuitenkin jossain määrin tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus vähitellen hälveni. Myös varastojen purkautuminen osaltaan tuki hintakehitystä. Liikevaihto tammi-kesäkuussa Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu. Konsernin tammi-kesäkuun 2009 liikevaihto oli 944 miljoonaa euroa (raportoitu 2 008 ja vertailukelpoinen 1 985 miljoonaa euroa). Ratkaisuliiketoimintojen, Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 51 prosenttia (45). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 32 prosenttia (32), muista Pohjoismaista 33 (33) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 17 (18) prosenttia. Muun Euroopan osuus oli 14 prosenttia (14) ja muiden maiden 4 prosenttia (3). Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 278 miljoonaa euroa (509) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto 200 miljoonaa euroa (394). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 467 miljoonaa euroa (raportoitu 1 105 ja vertailukelpoinen 1 082 miljoonaa euroa). Ruukki Constructionin liikevaihtoon vaikutti erityisesti liike- ja toimitilarakentamisen heikkona jatkunut kysyntä. Asiakkaiden rahoitusvaikeudet sekä kasvanut varovaisuus päätöksenteossa siirsivät monien rakennusprojektien aloittamista, ja eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja myös keskeytettiin. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihtoa laski myös useiden myyntivaluuttojen heikentyminen suhteessa euroon. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa. Ruukki Engineeringin toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa jatkuivat hyvällä tasolla. Asiakkaiden heikko tilauskanta erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistuksessa laski saatujen tilausten määrää. Pudonneet toimitusmäärät laskivat Ruukki Engineering -divisioonan liikevaihtoa. Toimitusten määrä oli vähäinen myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Ruukki Metalsin terästuotteiden kysyntä jatkui heikkona lähes koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui vuoden toisella neljänneksellä, mikä osaltaan vaikutti toimitusten määrään. Matala aktiviteettitaso nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa laski erityisesti erikoisterästuotteiden myyntiä. Erikoisterästuotteiden osuus Ruukki Metals -divisioonan myynnistä oli katsauskaudella 19 prosenttia (27). Myös välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti laski edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto vuoden toisella neljänneksellä Konsernin vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 438 miljoonaa euroa (raportoitu 1 069 ja vertailukelpoinen 1 060 miljoonaa euroa). Ruukki Construction -divisioonan liikevaihto toisella vuosineljänneksellä oli 145 miljoonaa euroa (285). Asuinrakentamisen kattotuotteiden myynti oli normaalin kausivaihtelun mukaisesti vilkkaampaa vuoden toisella kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Liike- ja toimitilarakentamisen aktiviteettitaso jatkui matalana. Ruukki Engineering -divisioonan liikevaihto huhti-kesäkuussa oli 75 miljoonaa euroa (205). Divisioonan liikevaihtoon vaikutti varastojen purkaminen koko toimitusketjussa, mikä laski kysyntää edelleen toisen vuosineljänneksen aikana. Ruukki Metals -divisioonan liikevaihto vuoden toisella neljänneksellä oli 218 miljoonaa euroa (raportoitu 580 ja vertailukelpoinen 571 miljoonaa euroa). Kysyntä huhti-kesäkuussa jatkui heikkona piristyen jossain määrin vuosineljänneksen loppua kohden. Terästuotteiden hinnanlasku jatkui vuoden toisella neljänneksellä tasaantuen katsauskauden loppupuolella. Liikevoitto tammi-kesäkuussa Konsernin raportoitu liikevoitto katsauskaudella oli -230 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -225 miljoonaa euroa (raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa). Sekä raportoitu liikevoitto että liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä olivat -24 prosenttia (raportoitu 15 ja vertailukelpoinen 16 prosenttia) liikevaihdosta. Ruukki Constructionin liikevoitto oli -22 miljoonaa euroa (59). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -2 miljoonaa euroa (66) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 3 miljoonaa euroa. Ruukki Metalsin liikevoitto oli -199 miljoonaa euroa (raportoitu 197 ja vertailukelpoinen 202 miljoonaa euroa). Ruukki Construction -divisioonan liikevoittoa laskivat erityisesti pienemmät myyntimäärät sekä laskeneet myyntihinnat. Rakentamisen tuotteiden myyntihinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa. Hintojen lasku kuitenkin tasaantui toisen neljänneksen loppua kohti. Myös korkea kustannustaso, jota ei vielä täysin pystytty sopeuttamaan myyntiä vastaavaksi, heikensi kannattavuutta. Lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö vaikuttivat kannattavuuteen vielä toisellakin vuosineljänneksellä. Ruukki Engineering -divisioonan liikevoittoa heikensivät myyntimäärien pienentyminen, myyntihintojen lasku erityisesti levytuotteissa ja osissa sekä näissä tuotteissa myös korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Divisioonan 5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut muodostuivat Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden suunnitellusta lopettamisesta, ja kulut kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle. Ruukki Metals -divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä. Lisäksi tuotteiden heikko hintakehitys sekä korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun varaston purkaminen laskivat kannattavuutta. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kiinteitä kustannuksia. Tammi-kesäkuussa matalasta terästuotannon käyttöasteesta aiheutui noin -160 miljoonan euron kustannusvaikutus. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistäminen nosti terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta asteittain toukokuun alkupuolelta lähtien, mutta tämä ei vielä merkittävästi vähentänyt tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteet vaikuttivat konsernin kannattavuuteen tammi-kesäkuussa vasta osittain. Kustannussäästöjen arvioidaan vaikuttavan täysimääräisesti vuoden toisella puoliskolla. Liikevoitto vuoden toisella neljänneksellä Konsernin huhti-kesäkuun raportoitu liikevoitto oli -117 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -112 miljoonaa euroa (raportoitu 166 ja vertailukelpoinen 172 miljoonaa euroa). Raportoitu liikevoitto oli -27 prosenttia ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -26 prosenttia (raportoitu 16 ja vertailukelpoinen 16 prosenttia) liikevaihdosta. Ruukki Constructionin liikevoitto huhti-kesäkuussa oli -9 miljoonaa euroa (38). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -7 miljoonaa euroa (35) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -2 miljoonaa euroa. Ruukki Metalsin liikevoitto oli -97 miljoonaa euroa (raportoitu 100 ja vertailukelpoinen 106 miljoonaa euroa). Matalasta terästuotannon käyttöasteesta aiheutui vuoden toisella neljänneksellä noin -70 miljoonan euron kustannusvaikutus (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa). Lakosta aiheutuneet kulut ja varastojen alaskirjaukset toisella neljänneksellä heikensivät tulosta noin 11 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun rahoituserät ja tulos Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa (3) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5 miljoonan euron järjestelypalkkion. Nettokorkokulut kasvoivat noin 8 miljoonaa euroa ja olivat yhteensä noin 13 miljoonaa euroa (5). Konsernin verot olivat -65 miljoonaa euroa (78), mikä sisältää laskennallisen veron vähennystä 61 miljoonaa euroa (8). Katsauskauden tulos oli -184 miljoonaa euroa (229). Osakekohtainen tulos oli -1,33 euroa (1,65). Tase, rahavirta ja rahoitus Katsauskauden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 488 miljoonaa euroa (2 903) ja loppusumma laski kesäkuun 2008 lopusta 415 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 lopusta taseen loppusumma laski 495 miljoonalla eurolla. Oma pääoma 30.6.2009 oli 1 587 miljoonaa euroa (1 874) eli 11,43 euroa osaketta kohden (13,51). Omaa pääomaa vuoden 2008 lopusta pienensivät pääasiassa alkuvuoden tappiollinen tulos sekä konsernin katsauskaudella maksamat osingot. Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 64,3 prosenttia (66,1). Oman pääoman tuotto viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta oli -0,5 prosenttia (23,3) ja sijoitetun pääoman tuotto 1,9 prosenttia (28,6). Tammi-kesäkuussa käyttöomaisuus lisääntyi yritysostojen kautta 8 miljoonaa euroa ja liikearvo 3 miljoonaa euroa 103 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan rahavirta oli 82 miljoonaa euroa (289) ja rahavirta ennen rahoitusta -6 miljoonaa euroa (192). Käyttöpääomaa vapautui katsauskaudella 215 miljoonaa euroa. Korolliset nettorahoitusvelat kesäkuun lopussa olivat 364 miljoonaa euroa (109). Konsernin nettovelkaantumisaste oli 22,9 prosenttia (5,8). Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 350 miljoonan euron valmiusluottosopimuksen. Laina korvasi huhtikuussa 2005 tehdyn 300 miljoonan euron luottolimiittijärjestelyn. Laina-aika on kolme vuotta, ja laina on joustavasti käytettävissä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Kesäkuun lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 102 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 350 miljoonaa euroa. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta pysyvästi. Yhtiö jatkoi Boost-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä katsauskaudella. Toteutuneet Boost-ohjelmaan liittyvät kustannussäästöt tammi-kesäkuussa olivat noin 22 miljoonaa euroa. Ohjelmaan liittyen Ruukki Construction -divisioonassa on alkuvuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä, mistä johtuen toimipaikkoja on suljettu Baltiassa (Latvia, Liettua) ja itäisessä Keski-Euroopassa (Tsekki). Käynnissä on edelleen useita tehostamistoimenpiteitä myös muilla toimipaikoilla, kuten Obornikissa Puolassa ja Obninskissa Venäjällä. Nämä projektit etenevät suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuussa yhtiö päätti yhdistää tehtaidensa tuotantoa Kalajoella, jossa sillä on sekä rakentamista että konepajateollisuutta palvelevat tehtaat. Jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden komponentteja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä Ruukki Engineering -divisioonan toimintoja tehostettiin sekä tuotantolinjoja siirtämällä että tuotantoa sopeuttamalla. Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa hitsattujen komponenttien valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Suunnitelman mukaan edellä mainitut Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Tammikuussa päätetty Ruukki Metalsin osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin sekä tähän liittyvä Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkeminen saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta markkinatilanteesta johtuvia sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut olivat kesäkuun loppuun mennessä johtaneet konserninlaajuisesti yhteensä noin 1 800 henkilön vähennyksiin, joista noin 500 Suomessa. Suomessa tehdyistä vähennyksistä lähes 300 henkilöä on eläkejärjestelyjen piirissä. Lomautusten piirissä oli kesäkuun lopussa yhteensä noin 4 800 henkilöä, joista noin 4 400 Suomessa. Lomautusten ajoitus ja kesto vaihtelevat toimipaikoittain. Lisäksi noin 800 henkilöä itäisen Keski-Euroopan eri maissa on toistaiseksi siirtynyt nelipäiväiseen työviikkoon. Boost-ohjelmasta ja muista käynnistetyistä sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009 arvioidaan olevan noin 80 miljoonaa euroa. Henkilöstö Tammi-kesäkuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 13 165 (14 986) henkilöä. Kesäkuun lopussa henkilöstön määrä oli 12 855 (15 655) ja se jakautui seuraavasti: 6 699 Suomessa, 1 152 muissa Pohjoismaissa, 2 427 itäisessä Keski-Euroopassa, 2 223 Venäjällä ja muissa IVY-maissa, 81 Länsi-Euroopassa sekä 273 Kiinassa. Investoinnit Investointien nettorahavirta tammi-kesäkuussa oli -89 miljoonaa euroa (-97). Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin investoitiin yhteensä 88 miljoonaa euroa (103), joista ylläpitoinvestointeja oli 35 miljoonaa euroa (25). Yritysostoihin käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa euroa (6). Muut osakkeet lisääntyivät 2 miljoonaa euroa (0). Saadut investointien rahavirrat katsauskaudella olivat 9 miljoonaa euroa (11), jotka tulivat pääosin käyttöomaisuuden myynnistä. Huhtikuussa päätettiin Raahen tehtaan masuunien peruskorjauksista vuosina 2010 ja 2011. Masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu aikaistettavaksi kolmella kuukaudella, ja työt alkavat huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta. Masuunien ylösajo kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen tehtävät investoinnit ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään ympäristöinvestointeja noin 60 miljoonan euron arvosta. Investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2009 arvioidaan jäävän alle 170 miljoonaan euroon. Osakkeet ja osakepääoma Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä tammi-kesäkuussa oli 1 612 miljoonaa euroa (3 382). Osakkeen korkein noteeraus oli 17,45 euroa toukokuussa ja alin 11,06 euroa tammikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi oli 14,10 euroa. Katsauskauden lopussa 30.6.2009 osakkeen päätöskurssi oli 14,25 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 1 999 miljoonaa euroa (4 075). Yhtiön rekisteröity osakepääoma 30.6.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta. Rautaruukki Oyj:n osakkeita on 15.4.2009-23.5.2009 välisenä aikana merkitty vuoden 2003 optiolainaan liittyvillä optio-oikeuksilla yhteensä 20 480 kappaletta. Osakepääomaa on korotettu merkintöjen johdosta 34 816 eurolla. Osakepääoman korotus on merkitty kaupparekisteriin 18.6.2009. Osakkeiden merkintäaika vuoden 2003 optiolainaan liittyvillä optio-oikeuksilla päättyi 23.5.2009 ja kesäkuussa tehty osakepääoman korotus oli viimeinen tähän optiolainaan perustuva. Optio-oikeuksilla merkittiin kokonaisuudessaan 1 398 980 osaketta (99,9 prosenttia). Hallituksella on valtuudet päättää enintään 12 000 000 oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen 24.3.2009 päätöksestä lukien. Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan. Lisäksi hallituksella on valtuudet päättää osakeannista, joka sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan. Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Yhtiön hallussa oli 30.6.2009 yhteensä 1 420 608 omaa osaketta. Omien osakkeiden markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 20,2 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 6,1 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden suhteellinen osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä äänimäärästä on 1,01 prosenttia. Ympäristö- ja energia-asiat Huhtikuussa yhtiö liittyi GreenStream Network Oy:n päästökauppakauden Climate Opportunity Fund -hiilirahastoon 10 miljoonan euron sitoumuksella. Tämän rahaston tuottamia päästövähenemiä voidaan käyttää päästökaupassa vuosina 2013-2020. Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla vuosina 2010 ja 2011 sekä korjausten yhteydessä tehtävistä noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinneista. Peruskorjausten yhteydessä sintraamon sulkeminen sekä toteutettavat ympäristöinvestoinnit vähentävät merkittävästi tehtaan pöly-, rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjä ja pienentävät tehtaan energiankulutusta. Yhtiö julkisti kesäkuussa Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden ympäristökatsaukset vuodelta 2008. Sähköisenä julkistetut ympäristökatsaukset täydentävät vuoden 2007 painettuja ympäristöraportteja ja ovat nähtävillä yhtiön internet-sivuilla. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö ilmoitti heinäkuussa organisoivansa uudelleen toimintojaan Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen seurauksena tuotannosta vähenee 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan syksyn 2009 aikana. Mo i Ranan tehdas keskittyy jatkossa tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen. Toimintojen uudelleenjärjestelyistä arvioidaan aiheutuvan noin 1,2 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka kirjataan vuoden 2009 kolmannelle neljännekselle. Riskit ja riskienhallinta Rautaruukin riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Yhtiö on kuvannut liiketoiminnan riskejä ja riskienhallintaa yksityiskohtaisesti vuoden 2008 vuosikertomuksessa, jossa esitettyihin riskeihin ja epävarmuustekijöihin ei yhtiön näkemyksen mukaan ole katsauskaudella tullut olennaisia muutoksia. Toimintaympäristön kehitys Kun maailmantalous kääntyy nousuun, arvioidaan Ruukin rakentamisen toimintamaista Puolan ja Venäjän kansantalouksien elpyvän nopeammin kuin esimerkiksi Baltian maiden, Unkarin tai Ukrainan. Voimakas uudis- ja korjausrakentamisen tarve on kuitenkin kaikissa Itä-Euroopan maissa edelleen olemassa. Osin liike- ja toimitilarakentamisen kysyntää näissä maissa tukee mittavien infrastruktuurihankkeiden synnyttämät muut rakentamisen tarpeet. Vaikeasta markkinatilanteesta johtuen monet konepajayhtiöt eri asiakastoimialoilla tarkastelevat uudelleen valmistusstrategioitaan, minkä seurauksena osa yhtiöistä kasvattaa oman valmistuksen (insourcing) osuutta, ja osa lisää ulkoistusta. Tämän kehityksen arvioidaan lisäävän paikallisen kokoonpanon ja valmistuksen kysyntää yhtiön Puolan ja Unkarin yksiköissä sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös Venäjällä. Valuuttojen heikentyminen näillä alueilla tukee osaltaan muutosta. Toisaalta kehitys kuitenkin asettaa haasteita Ruukin konepajaliiketoiminnan kasvulle lähitulevaisuudessa erityisesti Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin ensimmäiset vuotta 2009 koskevat kansainväliset hintasopimukset solmittiin kevään ja alkukesän aikana. Terästuotteiden myyntihinnat laskivat kuitenkin merkittävästi jo alkuvuonna, mikä osittain johtui ennakoidusta raaka-aineiden hinnanlaskusta. Solmittujen raaka-aineiden hintasopimusten odotetaan vuoden toisella puoliskolla tukevan terästuotteiden hintakehitystä raaka-ainekustannuksia koskevan epävarmuuden hälventyessä. Myös varastojen purkautumisen osaltaan odotetaan tukevan hintakehitystä. Lähiajan näkymät Yhtiön lähiajan näkymissä ei toisen vuosineljänneksen kuluessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Markkinakehityksen ennakointi on edelleen vaikeaa ja liiketoiminnan näkyvyys selvästi normaalia lyhyempi. Vaikka rakentamisen aktiviteetti vuoden kolmannella neljänneksellä on tyypillisesti vuoden vilkkain, arvioidaan kausiluontoisen kysynnän kasvun kuluvana vuonna jäävän normaalia vähäisemmäksi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa merkkejä asuinrakentamisen vilkastumisesta loppuvuotta kohden on havaittavissa. Liike- ja toimitilarakentamisessa puolestaan ei kuluvan vuoden aikana ole odotettavissa aktiviteettitason kasvua. Kysynnän odotetaan elpyvän vasta kun tilanne rahoitusmarkkinoilla paranee ja asiakkaiden luottamus sekä investointihalukkuus ja -kyky palautuvat. Infrastruktuurirakentamisen odotetaan jonkin verran piristyvän ja julkisen vallan elvytystoimenpiteiden tukevan kysyntää Pohjoismaissa vuoden 2009 loppupuolelta alkaen. Eräitä merkkejä varastotasojen laskusta konepajateollisuuden toimitusketjussa on olemassa, minkä odotetaan tukevan yhtiön konepajaliiketoiminnan kysyntää vuoden loppupuolella. Kysynnän nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistuksessa ei kuitenkaan lähikuukausina odoteta juurikaan paranevan vuoden toisen neljänneksen heikolta tasolta. Kysynnän energiateollisuuden laitevalmistuksessa arvioidaan jatkuvan hyvällä tasolla, vaikka epävarmuus rahoitusmarkkinoilla saattaa heijastua myös uusiin tuulipuistohankkeisiin. Laivanrakentamisen levytuotteissa ja komponenteissa markkinatilanne on heikko ja uusien tilausten määrä on vähäinen. Terästuotteiden kysyntä vaihtelee asiakkuuksittain. Vaikka varastojen purkamisen päättymisestä joissain asiakassegmenteissä on viitteitä, ei kysynnän kokonaiskuvaan kesän kuluessa odoteta merkittävää parannusta. Varastojen purkamisen päätyttyä terästuotteiden suorien tehdastoimitusten odotetaan piristyvän loppuasiakaskysyntää vastaavaksi. Terästuotannon raaka-aineiden hinnanlasku näkyy yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti vuoden toisella puoliskolla. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistäminen nostaa terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta ja parantaa selvästi kustannustehokkuutta, mikä näkyy yhtiön kulurakenteessa kuluvan vuoden toisella puoliskolla. Yhtiö arvioi toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteistä saatavien kustannussäästöjen vaikuttavan täysimääräisesti vuoden toisella puoliskolla. Boost-ohjelmasta ja muista jo käynnistetyistä sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen koko kuluvalle vuodelle arvioidaan olevan noin 80 miljoonaa euroa. Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan konserninlaajuisesti. Yhtiön rahoitusaseman odotetaan säilyvän vahvana. Käynnissä olevien tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteiden, terästuotannon raaka-aineiden hinnanlaskun sekä terästuotannon paremman kustannustehokkuuden perusteella yhtiö arvioi, että vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu. Helsingissä heinäkuun 17. päivänä 2009 Rautaruukki Oyj Hallitus DIVISIOONAT Ruukki Construction Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 Liikevaihto 225 285 309 248 1 067 132 145 Liikevoitto * 21 38 56 17 132 -13 -9 - % liikevaihdosta * 9 13 18 7 12 -10 -6 * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Construction -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 278 miljoonaa euroa (509) ja muutos edellisvuodesta -45 prosenttia. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 29 prosenttia (25). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 145 miljoonaa euroa (285). Liikevaihdon kehitykseen vaikutti heikkona jatkunut kysyntä koko katsauskaudella. Erityisen matala liiketoiminnan aktiviteettitaso oli liike- ja toimitilarakentamisessa. Asiakkaiden rahoitusvaikeudet sekä kasvanut varovaisuus päätöksenteossa siirsivät monien rakennusprojektien aloittamista useilla markkina-alueilla. Eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja myös keskeytettiin. Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla, julkisen vallan tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja maatalousrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta nousi selvästi. Myös energiateollisuudessa rakentaminen jatkui muita teollisuudenaloja vilkkaampana. Edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna liikevaihtoa laski myös useiden myyntivaluuttojen heikentyminen suhteessa euroon. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa. Liikevaihdon kehitykseen vaikutti erityisesti talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matala kysyntä. Infrastruktuurirakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 15 prosenttia (12). Asuinrakentamisen kattotuotteiden myynti oli normaalin kausivaihtelun mukaisesti vilkkaampaa vuoden toisella kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Merkittävästi aikaisempia vuosia heikompi markkinatilanne johti kuitenkin kattotuotteiden myyntimäärien laskuun edellisvuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna. Asuinrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta tammi-kesäkuussa oli 15 prosenttia (11). Liikevoitto Ruukki Construction -divisioonan liikevoitto tammi-kesäkuussa oli -22 miljoonaa euroa (59) ja vuoden toisella neljänneksellä -9 miljoonaa euroa (38). Liikevoittoa laskivat erityisesti pienemmät myyntimäärät sekä laskeneet myyntihinnat. Myyntihinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa. Hintojen lasku kuitenkin tasaantui toisen neljänneksen loppua kohti. Myös korkea kustannustaso, jota ei vielä täysin pystytty sopeuttamaan myyntiä vastaavaksi, heikensi kannattavuutta. Lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö vaikuttivat kannattavuuteen vielä toisella vuosineljännekselläkin. Aloitetut toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteet vaikuttivat kustannusrakenteeseen tammi-kesäkuussa vasta osittain. Pääosa kustannussäästöistä saavutetaan kuluvan vuoden toisen puoliskon aikana. Merkittävät toimitussopimukset Huhtikuussa yhtiö ilmoitti teräsrungon sekä kuorirakenteiden toimituksista asennuksineen uuteen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen Pärnussa Virossa. Toimitus on askel yhtiön etenemisessä kohti aiempaa laajempia kokonaistoimituksia Baltian alueella. Huhtikuussa yhtiö ilmoitti myös teräsrakenteiden toimituksista Kokkolan Suursatamahankkeen syväsataman laiturin pidennykseen. Satamahankkeeseen toimitettavien rakenteiden arvo on 1,4 miljoonaa euroa. Vuoden toisen neljänneksen aikana yhtiö suunnitteli, toimitti ja asensi teräsrakenteet kolmeen uuteen kaakelitehdasrakennukseen Orelissa, Venäjällä. Sopimuksen arvo oli noin 2 miljoonaa euroa. Investoinnit Ruukki Construction -divisioonassa on ollut vuodesta 2007 käynnissä investointiohjelma Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi. Ohjelma saatiin pääosin valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Ukrainaan rakennettavan sandwich-paneelilinjan investointi on vielä kesken, mutta markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja käyttöönottoaikataulua tarkastellaan uudelleen. Myös Venäjälle Obninskiin rakenteilla ollut uusi paneelitehdas-investointi on keskeytetty toistaiseksi. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tehdas oli tarkoitus ottaa käyttöön kuluvan vuoden lopulla. Alajärven uuden sandwich-paneelitehtaan rakentaminen etenee suunnitelmien mukaisesti, ja tehdas valmistuu kuluvan vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Toiminnan tehostaminen Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen divisioonassa on alkuvuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä, mistä johtuen toimipaikkoja on suljettu Baltiassa (Latvia, Liettua) ja itäisessä Keski-Euroopassa (Tsekki). Käynnissä on edelleen useita tehostamistoimenpiteitä myös muilla toimipaikoilla, kuten Obornikissa Puolassa ja Obninskissa Venäjällä. Nämä projektit etenevät suunnitelmien mukaisesti. Maaliskuussa yhtiö päätti yhdistää tehtaidensa tuotantoa Kalajoella, jossa sillä on sekä rakentamista että konepajateollisuutta palvelevat tehtaat. Jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden komponentteja. Toimintojen tehostamiseen ja yhdistämiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa. Neuvottelujen lopputuloksena 35 henkilöä siirtyi konepajadivisioona Ruukki Engineeringin toimintoihin ja 12 henkilöä irtisanottiin. Muut tapahtumat Vuoden toisella neljänneksellä yhtiö sai kaksi merkittävää tunnustusta teräsrakentamisesta. Ruotsin teräsrakentamisen instituutti, Stålbyggnadsinstitutet, valitsi Malmössä Ruotsissa sijaitsevan Swedbank-stadionin Ruotsin vuoden teräsrakennukseksi. Ruukki vastasi stadionin teräsrakenteiden suunnittelusta, valmistuksesta ja asennuksesta. Stadion valmistui marraskuussa 2008. Toukokuussa Norjan teräsyhdistys ja Norjan teräsrakenneyhdistys valitsivat Ruukin toimittaman Ypsilon-kävelysillan vuoden 2009 teräsrakenteeksi Norjassa. Yhtiö toimitti Drammenissa, Norjassa sijaitsevaan kävelysiltaan teräsrakenteet sekä vastasi sillan pylonien ja kannen esivalmistuksesta ja asennuksesta. Silta valmistui marraskuussa 2007, ja se on jo aiemmin saanut Euroopan teräsrakenneyhdistyksen terässiltapalkinnon. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla lanseerattiin infrastruktuurirakentamisessa käytettävä uudistettu RD-porapaalujärjestelmä. Etenkin pitkälle kehitetyn liitostekniikan ansiosta paalutustyö tehostuu huomattavasti. Lanseeraus on tehty Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, ja paalujen kysyntä on kasvanut ja toimituksia on jo ollut useisiin kohteisiin. Myös uusi teräskate Decorrey lanseerattiin huhtikuussa ensimmäisenä Viron markkinoilla, missä sen myynti on lähtenyt erinomaisesti käyntiin. Toisen vuosineljänneksen aikana tuote lanseerattiin myös Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa. Ruukki Engineering Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 Liikevaihto 188 205 184 187 765 125 75 Liikevoitto * 32 35 34 27 128 5 -2 - % liikevaihdosta * 17 17 19 14 17 4 -3 * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Engineering -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 200 miljoonaa euroa (394) ja muutos edellisvuodesta -49 prosenttia. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 21 prosenttia (20). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto laski merkittävästi edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 75 miljoonaa euroa (205). Toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa jatkuivat hyvällä tasolla. Asiakkaiden heikko tilauskanta erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistuksessa laski saatujen tilausten määrää. Pudonneet toimitusmäärät laskivat divisioonan liikevaihtoa. Liikevaihto laski kaikissa tämän segmentin tuoteryhmissä lukuun ottamatta mobiilinosturien teleskooppipuomeja, joiden myynti katsauskaudella pysyi edellisvuoden tasolla. Myös varastojen purkaminen koko toimitusketjussa laski Ruukki Engineeringin tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Toimitusten määrä oli vähäinen myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Divisioonan liiketoiminta Kiinassa kehittyi edelleen myönteisesti ja kasvoi edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus divisioonan liikevaihdosta vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli 36 prosenttia (45) ja energiateollisuuden laitevalmistajien 35 prosenttia (19). Liikevoitto Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto tammi-kesäkuussa laski -2 miljoonaan euroon (66) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 3 miljoonaan euroon. Divisioonan vuoden toisen neljänneksen raportoitu liikevoitto oli -7 miljoonaa euroa (35) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -2 miljoonaa euroa. Liikevoittoa heikensivät myyntimäärien pienentyminen, myyntihintojen lasku erityisesti levytuotteissa ja osissa sekä näissä tuotteissa myös korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Divisioonan 5 miljoonan euron kertaluonteiset kulut muodostuivat Ruotsin Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköiden suunnitellusta lopettamisesta, ja kulut kirjattiin vuoden toiselle neljännekselle. Investoinnit ja liiketoiminnan kehittäminen Ruukki Engineering on järjestelmällisesti investoinut tuotannon tehostamiseksi sekä laadun ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi uuteen valmistusteknologiaan, jolla sekä energia- että nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajille toimitettavien komponenttien valmistukseen saadaan automatisoidut, virtaviivaistetut tuotelinjat. Kurikan ohjaamokokoonpanoyksikön kahden robottihitsausaseman asennus ja testaus jatkuivat katsauskaudella. Hitsaustoimintojen automatisointia myös Peräseinäjoella jatkettiin suunnitelmien mukaisesti, ja projekti viedään päätökseen vuoden 2009 kuluessa. Koneistustoiminnan kehitysprojekti Sepänkylän yksikössä saatiin päätökseen, ja uusi laitteisto otettiin käyttöön toisen vuosineljänneksen aikana. Jaszberenyssä Unkarissa koneistusinvestointi etenee suunnitelmien mukaisesti. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettiin energiaa säästävään ohjausautomatiikkaan keskittyvä prosessin kehitystyö Mo i Ranan yksikössä Norjassa. Työ on suunnitteluvaiheessa, ja projekti on tarkoitus viedä päätökseen vuoden 2009 aikana. Shanghaissa Kiinassa toimintaa laajennettiin uusiin tiloihin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Uudet linjat palvelevat yhtiön asiakkaita sekä nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa että energiateollisuudessa. Ensimmäiset ohjaamot linjoilta toimitettiin toisen vuosineljänneksen aikana. Vuoden toisella neljänneksellä yhtiö myös varasi mahdollisuuden laajentaa Kiinan liiketoimintaansa edelleen ja pääsi sopimukseen optiosta vuokrata alkuvuonna rakennetun tehtaan vieressä sijaitseva tontti. Toiminnan tehostaminen Ensimmäisellä vuosineljänneksellä divisioonan toimintoja tehostettiin sekä tuotantolinjoja siirtämällä että tuotantoa sopeuttamalla. Maaliskuussa yhtiö ilmoitti tehostavansa toimintaansa yhdistämällä Kalajoella sijaitsevien tehtaiden tuotantoa. Aikaisemmin toinen Kalajoen yksikkö palveli yhtiön rakentamisen asiakkaita, mutta jatkossa molemmat tehtaat valmistavat konepajateollisuuden komponentteja. Toimintoja keskitetään siten, että tulevaisuudessa toinen Kalajoen tehdas keskittyy kevyeen ja toinen raskaaseen konepajateollisuuteen. Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa hitsattujen komponenttien valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Suunnitelman mukaan Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä, minkä arvioidaan johtavan Hässleholmissa 106 henkilön ja Oskarströmissä 36 henkilön työsuhteen päättymiseen. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö ilmoitti katsauskauden jälkeen heinäkuussa organisoivansa uudelleen toimintojaan Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen seurauksena tuotannosta vähenee 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan syksyn aikana. Mo i Ranan tehdas keskittyy tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen. Ruukki Metals Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 Liikevaihto 511 571 503 412 1 997 249 218 Liikevoitto * 96 106 112 36 350 -102 -97 - % liikevaihdosta * 19 19 22 9 18 -41 -44 Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta). * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Metals -divisioonan liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 467 miljoonaa euroa (raportoitu 1 105 ja vertailukelpoinen 1 082 miljoonaa euroa) ja divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta 49 prosenttia (55). Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 218 miljoonaa euroa (raportoitu 580 ja vertailukelpoinen 571 miljoonaa euroa). Terästuotteiden kysyntä jatkui heikkona lähes koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan piristyen jossain määrin toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui vuoden toisella neljänneksellä, mikä osaltaan vaikutti toimitusten määrään. Matala aktiviteettitaso nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa laski erityisesti erikoisterästuotteiden myyntiä. Myös välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti laski edellisvuoteen verrattuna. Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 19 prosenttia (27). Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevaihto oli yhteensä 54 miljoonaa euroa (133). Terästuotteiden hinnanlasku jatkui toisella vuosineljänneksellä. Kevään ja alkukesän aikana solmittujen terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin ensimmäisten kansainvälisten hintasopimusten myötä terästuotteiden hintakehitys kuitenkin jossain määrin tasaantui, kun raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus vähitellen hälveni. Myös varastojen purkautuminen osaltaan tuki hintakehitystä. Liikevoitto Ruukki Metals -divisioonan tammi-kesäkuun liikevoitto oli -199 miljoonaa euroa (raportoitu 197 ja vertailukelpoinen 202 miljoonaa euroa) ja vuoden toisen neljänneksen liikevoitto -97 miljoonaa euroa (raportoitu 100 ja vertailukelpoinen 106 miljoonaa euroa). Divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä. Lisäksi tuotteiden heikko hintakehitys sekä korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun varaston purkaminen laskivat kannattavuutta. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kiinteitä kustannuksia. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistäminen nosti terästuotannon kapasiteetin käyttöastetta asteittain toukokuun alkupuolelta lähtien, mutta tämä ei vielä merkittävästi vähentänyt tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Matalasta käyttöasteesta aiheutui huhti-kesäkuussa noin -70 miljoonan euron kustannusvaikutus (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa). Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto oli tammi-kesäkuussa lievästi tappiollinen. Raahen tehtaan nauhavalssaamon lakosta kesäkuussa aiheutuneet kulut sekä varastojen alaskirjaukset vuoden toisella neljänneksellä heikensivät kannattavuutta noin 11 miljoonaa euroa. Terästuotanto 1000 tonnia 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 Terästuotanto 672 680 703 531 2 585 269 392 Yhtiön terästuotanto tammi-kesäkuussa oli 661 tuhatta tonnia (1 352). Terästuotannossa kapasiteetin käyttöaste pysyi matalana lähes koko katsauskauden ajan. Joulukuusta 2008 Raahen tehtaan pysäytettynä olleen masuunin ylösajo aloitettiin toukokuun alussa ja masuuni saavutti tavoitteen mukaisen noin 80 prosentin kapasiteetin käyttöasteen kesäkuun puolivälissä. Masuunin ylösajo sujui suunnitelmien mukaisesti. Käynnistämisellä varaudutaan vuonna 2010 toteutuvan investointiseisokin aiheuttamaan tuotantokatkokseen rakentamalla puskurivarastoja, joilla varmistetaan häiriöttömät asiakastoimitukset seisokin aikana. Raahen tehtaan nauhavalssaamolla oli kesäkuussa usean työpäivän mittainen lakko. Lakko on työtuomioistuimen käsittelyssä. Investoinnit Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla vuosina 2010 ja 2011. Korjausten yhteydessä tehdään myös ympäristöinvestointeja. Raahen tehtaan masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteuttavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen tehtävät investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit. Toiminnan tehostaminen Tammikuussa päätetty Ruukki Metalsin osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin sekä tähän liittyvä Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkeminen on saatu päätökseen toisen vuosineljänneksen aikana. Divisioonassa on käyty yhteistoimintaneuvotteluja lomautuksista ja henkilöstövähennyksistä. Neuvottelujen tuloksena oli kesäkuun loppuun mennessä päädytty vähentämään yhteensä noin 500 henkilöä, ja lomautusten piirissä on yhteensä noin 3 500 henkilöä. Lomautusten ajoitus ja kesto vaihtelevat toimipaikoittain. Muut tapahtumat Tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli tammi-kesäkuussa 10 (14). Huhtikuussa yhtiö kasvatti lujien terästen tarjontaa lanseeraamalla maailman lujimman kuumavalssatun rakenneteräksen Optim 1500 QC:n. Tämä ultraluja teräs soveltuu esimerkiksi maanrakennuskoneiden rakennemateriaaliksi. Optim 1500 QC -teräs valmistetaan yhtiön itse kehittämällä suorasammutusprosessilla. Huhtikuussa Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö pidensi tutkinta-aikaa liittyen maalipinnoitettujen tuotteiden antidumping-toimintaan 21. heinäkuuta 2009 asti. Toteutuessaan suojatullit vaikuttaisivat maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin Venäjälle päätöksen voimaantulosta alkaen. Yhtiö valmistaa ja vie näitä tuotteita Suomesta Venäjälle vuosittain noin 30 miljoonan euron arvosta. TAULUKOT Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja seuraavia 1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien muutoksia: IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan segmenttiraportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa. Tällöin esitettävien tietojen tulee perustua sellaisenaan johdon sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen kehityksen arviointiperusteisiin. Konsernin johdon raportoinnissa noudatetaan IFRS-säännöksiä ja segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin segmenttirakenteeseen. IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot täyttävien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Konserni käyttää vieraan pääoman menojen aktivoinnissa rahoituskulukerrointa. Standardin muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernille. Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman pääoman ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden kuin yhteisön osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista käsittelyä. Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu kululajikohtaisesta toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista. LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08 Liikevaihto 944 2 008 438 1 069 3 851 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 1 046 1 533 492 814 2 980 Bruttokate -101 475 -54 255 872 Myynnin ja markkinoinnin kulut 58 76 29 39 148 Hallinnon kulut 79 94 38 49 177 Liiketoiminnan muut tuotot 10 13 3 8 31 Liiketoiminnan muut kulut 1 10 -1 10 10 Liikevoitto -230 309 -117 166 568 Rahoitustuotot ja -kulut -19 -3 -10 1 -23 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 2 0 1 3 Tulos ennen veroja -249 308 -127 167 548 Verot 65 -78 33 -45 -142 Kauden tulos -184 229 -94 123 406 Tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -184 229 -94 123 406 Vähemmistölle 0 0 0 0 -1 Tulos/osake, laimennettu, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93 Tulos/osake, laimentamaton, e -1,33 1,65 -0,68 0,89 2,93 Liikevoitto liikevaihdosta, % -24,3 15,4 -26,7 15,5 14,7 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 4-6/09 4-6/08 1-12/08 Kauden tulos -184 229 -94 123 406 Muut laajan tuloksen erät: Rahavirran suojaukset 21 -4 20 8 -62 Muuntoerot -4 1 17 4 -54 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 -47 0 0 -62 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot -5 13 -6 -2 32 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 11 -36 32 10 -145 Kauden laaja tulos yhteensä -174 193 -62 133 261 Laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -174 193 -62 133 261 Vähemmistölle 0 0 0 0 -1 LYHENNETTY KONSERNIN TASE Milj. euroa 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008 VARAT Pitkäaikaiset varat 1 470 1 427 1 442 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 567 669 750 Myynti- ja muut saamiset 349 705 536 Rahavarat 102 103 254 Varat yhteensä 2 488 2 903 2 983 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 587 1 874 1 948 Vähemmistön osuus 2 3 2 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 322 134 276 Korottomat velat 102 175 158 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 144 77 133 Ostovelat ja muut korottomat velat 332 640 466 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 488 2 903 2 983 LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Kauden tulos -184 229 406 Oikaisut kauden tulokseen 70 149 250 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -114 378 656 Käyttöpääoman muutos 215 -14 -110 Rahoituserät ja verot -18 -75 -164 Liiketoiminnan rahavirta 82 289 382 Saadut investointien rahavirrat 9 11 25 Suoritetut investointien rahavirrat -97 -109 -238 Investointien rahavirta yhteensä -89 -97 -213 Rahavirta ennen rahoitusta -6 192 169 Maksetut osingot -188 -277 -277 Vieraan pääoman muutos 54 -8 193 Rahoituksen muu nettorahavirta -11 1 -4 Rahavarojen kurssierot -2 0 -11 Rahavarojen muutos -153 -93 70 AVAINLUVUT 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Liikevaihto, Me 944 2 008 3 851 Liikevoitto, Me -230 309 568 - % liikevaihdosta -24,3 15,4 14,7 Tulos ennen veroja, Me -249 308 548 - % liikevaihdosta -26,4 15,3 14,2 Kauden tulos, Me -184 229 406 - % liikevaihdosta -19,5 11,4 10,5 Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % 1,9 28,6 25,6 Oman pääoman tuotto, % -0,5 23,3 20,7 Omavaraisuusaste, % 64,3 66,1 65,9 Nettovelkaantumisaste, % 22,9 5,8 7,9 Korolliset nettorahoitusvelat, Me 364 109 155 Oma pääoma/osake, e 11,43 13,51 14,04 Henkilöstö keskimäärin 13 165 14 986 14 953 Osakkeiden lukumäärä 140 285 425 140 215 328 140 255 479 - ilman omia osakkeita 138 864 817 138 748 391 138 788 542 - laimennettu, keskimäärin 138 826 947 138 795 862 138 773 118 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon ja Yli muut Omat Vähem- Osake- kurssi- rahas- Muunto- osak- Voitto- mistö- Yhteen- Milj. euroa pääoma rahasto tot erot keet varat osuus sä OMA PÄÄOMA 1.1.2008 238 220 9 -6 -6 1 504 3 1 963 Osakeanti 0 0 Osingonjako -277 -277 Osakeperusteiset maksut 0 0 0 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä -3 2 0 193 0 191 OMA PÄÄOMA 30.6.2008 238 220 6 -4 -6 1 419 3 1 877 OMA PÄÄOMA 1.1.2009 238 220 0 -36 -6 1 532 2 1 950 Osakeanti 0 0 Osingonjako -188 -188 Osakeperusteiset maksut 0 0 0 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä -4 -170 0 -174 OMA PÄÄOMA 30.6.2009 238 220 1 -40 -6 1 175 2 1 589 LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN % liikevaihdosta 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Suomi 32 32 31 Muut Pohjoismaat 33 33 31 Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina 17 18 20 Muu Eurooppa 14 14 15 Muut maat 4 3 4 EHDOLLISET VELAT Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Annetut kiinnitykset 73 24 24 Annetut pantit 0 6 5 Annetut muut takaukset 37 46 45 Vakuudet muiden puolesta 3 6 2 Vuokravelvoitteet 116 143 132 JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA 30.6.2009 30.6.2009 30.6.2008 30.6.2008 Nimellis- Käypä Nimellis- Käypä Milj. euroa määrä arvo määrä arvo Sinkkijohdannaiset Termiinit, tonneja 32 500 -14 42 000 -16 Sähköjohdannaiset Termiinit, GWh 1 844 -15 1 054 24 Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA 30.6.2009 30.6.2009 30.6.2008 30.6.2008 Nimellis- Käypä Nimellis- Käypä Milj. euroa määrä arvo määrä arvo Sinkkijohdannaiset Termiinit, tonneja 500 0 Valuuttajohdannaiset Termiinit 487 -10 584 -7 Optiot Ostetut 90 -1 265 -3 Myydyt 90 0 265 -8 AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 124 1 076 1 076 Lisäykset 90 98 215 Lisäykset yrityshankintojen kautta 4 4 8 Vähennykset -6 -2 -8 Vähennykset yritysmyyntien kautta 0 -22 -22 Poistot ja arvonalentumiset -61 -61 -119 Kurssierot -7 4 -26 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 144 1 098 1 124 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Myynnit osakkuusyrityksille 11 11 30 Ostot osakkuusyrityksiltä 2 4 6 Liiketoimet eläkesäätiön kanssa 3 3 6 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008 Myyntisaamiset ja muut saamiset lähipiiriltä 3 7 5 Ostovelat ja muut velat lähipiirille 0 0 0 INVESTOINTISITOUMUKSET * 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008 Milj. euroa jälkeen jälkeen jälkeen Ylläpitoinvestoinnit 238 141 102 Kehitysinvestoinnit ja investoinnit erikoistuotteisiin 111 183 113 Yhteensä 349 325 215 * Investointisitoumukset sisältävät aloitusluvan saaneiden hankkeiden arvioidut kustannukset. TIEDOT YRITYSKAUPOISTA Yhdistämisessä Kirjanpitoarvot ennen Milj. euroa kirjatut käyvät arvot yhdistämistä Hankittujen yritysten varat ja velat Pitkäaikaiset varat 8 2 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 1 1 Myynti- ja muut saamiset 1 1 Rahavarat 4 4 Varat yhteensä 14 8 Pitkäaikaiset velat Korolliset 0 0 Muut 2 0 Lyhytaikaiset velat Korolliset 0 0 Muut 3 3 Velat yhteensä 5 3 Nettovarat 9 5 Hankintameno 12 - johon sisältyy ehdollista kauppahintaa 0 Liikearvo 3 Rahana maksettu kauppahinta 10 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 4 Rahavirtavaikutus 7 Yllä olevat luvut sisältävät tiedot Skalles Eiendomsselskap AS:n hankinnasta. Rautaruukki osti norjalaisen Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan yhtiön yksityisiltä omistajilta helmikuussa 2009. Osto vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja erityisesti Norjan teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja tuotteet täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on kirjattu IFRS 3:n mukaisesti alustavana. SEGMENTTI-INFORMAATIO Milj. euroa 1-6/09 1-6/08 1-12/08 Ulkoinen liikevaihto Ruukki Construction 278 509 1 067 Ruukki Engineering 200 394 765 Ruukki Metals 467 1 105 2 019 Konsernihallinto 0 0 0 Liikevaihto yhteensä 944 2 008 3 851 Liikevoitto Ruukki Construction -22 59 128 Ruukki Engineering -2 66 126 Ruukki Metals -199 197 338 Konsernihallinto -7 -14 -25 Liikevoitto yhteensä -230 309 568 Rahoitustuotot ja -kulut -19 -3 -23 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 2 3 Tulos ennen veroja -249 308 548 Verot 65 -78 -142 Kauden tulos -184 229 406 Milj. euroa 30.6.2009 30.6.2008 31.12.2008 Segmenttien varat Ruukki Construction 769 835 761 Ruukki Engineering 353 408 411 Ruukki Metals 1 008 1 265 1 247 Konsernihallinto 40 36 36 Jakamattomat varat 318 359 527 Varat yhteensä 2 488 2 903 2 983 SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 Ulkoinen liikevaihto Ruukki Construction 225 285 309 248 1 067 132 145 Ruukki Engineering 188 205 184 187 765 125 75 Ruukki Metals 511 571 503 412 1 997 249 218 Konsernihallinto 1 -1 0 0 0 0 0 Liikevaihto yhteensä 925 1 060 996 847 3 829 506 438 Liikevoitto Ruukki Construction 21 38 56 17 132 -13 -9 Ruukki Engineering 32 35 34 27 128 5 -2 Ruukki Metals 96 106 112 36 350 -102 -97 Konsernihallinto -7 -7 -5 -6 -25 -3 -4 Liikevoitto yhteensä 141 172 197 74 584 -113 -112 Rahoitustuotot ja -kulut -4 1 -2 -18 -23 -9 -10 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 1 1 1 0 3 0 0 Tulos ennen veroja 139 174 195 56 564 -122 -123 Verot -34 -45 -56 -7 -142 32 33 Kauden tulos 105 129 139 49 422 -90 -89 Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja: Sijoitetun pääoman tulos ennen veroja + rahoituskulut tuotto, % (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (kauden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % oma pääoma = --------------------------------------- x100 taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, korolliset nettorahoitusvelat % = --------------------------------------- x100 oma pääoma Korolliset = korolliset rahoitusvelat - korolliset nettorahoitusvelat rahoitusvarat ja rahavarat Tulos/osake (EPS) emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo Tulos/osake (EPS), emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva laimennettu voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma = --------------------------------------- osakkeiden laimentamaton lukumäärä katsauskauden lopussa Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto keskikurssi = --------------------------------------- osakkeen kappalemääräinen kokonaisvaihto Osakekannan = osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä markkina-arvo katsauskauden lopussa x katsauskauden päätöskurssi Henkilöstö keskimäärin = henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan kuukausien lukumäärällä Tämä tiedote on alunperin jaettu Hugin-julkaisujärjestelmästä. Julkaiseva yritys vastaa yksin tiedotteen sisällöstä.

Companies

Rautaruukki OYJ (0FUN)
UK 100
FTSE quotes by TradingView

Latest directors dealings

All directors dealings today