Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu...

Rautaruukki Oyj Osavuosikatsaus 22.10.2009 klo 12.00 Yhteenveto 1-9/2009 tuloksesta (1-9/2008 vertailuluku) - Konsernin liikevaihto laski 1 429 milj. euroon (3 004 milj. euroa) - Konsernin raportoitu liikevoitto oli -284 milj. euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -279 milj. euroa (raportoitu 505 ja vertailukelpoinen 511) - Tulos ennen veroja -313 milj. euroa (503) - Nettovelkaantumisaste oli 26,4 prosenttia (7,8) - Liiketoiminnan rahavirta 69 milj. euroa (284) - Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk) oli -10,0 prosenttia (29,6) - Osakekohtainen tulos -1,65 euroa (2,65) - Yhtiö arvioi, että vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. Aiemmin yhtiö arvioi että vuoden toisen puoliskon tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. AVAINLUVUT 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08 Liikevaihto, Me 1 429 3 004 485 996 3 851 Liikevoitto, Me -284 505 -54 197 568 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä, Me -279 584 Liikevoitto liikevaihdosta, % -19,9 16,8 -11,2 19,7 14,7 Liikevoitto liikevaihdosta ilman kertaluonteisia eriä, % -19,5 15,3 Tulos ennen veroja, Me -313 503 -64 195 548 Tulos/osake, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93 Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % -10,0 29,6 25,6 Nettovelkaantumisaste, % 26,4 7,8 7,9 Henkilöstö keskimäärin 12 914 15 086 12 413 15 285 14 953 Vuoden 2009 tammi-syyskuu lyhyesti: - Kolmevuotisesta toiminnan tehostamisohjelmasta, Boostista on syyskuun loppuun mennessä saatu noin 46 miljoonaa euroa pysyviä kustannussäästöjä ja koko vuoden säästöiksi arvioidaan yli 60 miljoonaa euroa. Jo käynnistetyt toimenpiteet vastaavat vuositasolla noin 80 miljoonan euron kustannussäästöjä. Lisäksi on käynnissä markkinatilanteesta johtuvia sopeuttamistoimia, joista saatavien kustannussäästöjen arvioidaan kuluvana vuonna olevan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. - Varovaisuus rakentamisen investointipäätöksissä jatkui koko markkina-alueella. Positiivisia merkkejä nähtiin kolmannella neljänneksellä kattotuotteiden myynnissä sekä pohjoismaisissa tie- ja väylähankkeissa. - Konepajaliiketoiminnan markkinatilanne oli hyvin haastava, toimitusten määrä laski voimakkaasti ja uusien sopimusten hintakehitys oli epäsuotuisa. Toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille jatkuivat kuitenkin hyvällä tasolla. - Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä eikä loppuasiakaskysyntä osoittanut elpymistä. Kolmannella neljänneksellä asiakkaiden varastojen pieneneminen lisäsi tilauksia jonkin verran ja terästuotteiden hintojen lasku tasaantui. - Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen ja taseasema säilyi vahvana. Toimitusjohtaja Sakari Tamminen: "Maailmantalouden alamäki loiveni kolmannen vuosineljänneksen aikana. Varastojen tyhjentymisen vuoksi kysyntä piristyi asiakasteollisuuksissa hetkellisesti, mutta ei vielä luonut perusteita loppuasiakaskysynnän pysyvälle paranemiselle. Markkinakehityksen ennakointi on edelleen vaikeaa. On selvää, että kansainvälisen talouskriisin seuraukset ulottuvat kauas tulevaisuuteen, teollisuuden rakenteet muuttuvat ja mm. konepajateollisuuden toimijat etsivät kustannustehokkuutta alemman kustannustason maista. Ruukin heikko tuloskehitys katsauskaudella johtui pääasiassa myyntimäärien pienenemisestä, myyntihintojen epäsuotuisasta kehityksestä sekä kalliilla raaka-aineilla tuotetun teräsmateriaalin käytöstä. Myös terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste alkuvuonna rasitti tulostamme merkittävästi. Ruukin rakentamisen liiketoiminnoissa nähtiin vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta jonkin verran kausiluonteista kysynnän piristymistä kolmannella vuosineljänneksellä. Jäimme kuitenkin aiempien vuosien tasosta selvästi, ja erityisesti liike- ja toimitilarakentaminen oli hiljaista. Varsinkin Venäjällä julkisen vallan tukemien hankkeiden osuus rakentamisen liikevaihdostamme on kuitenkin noussut selvästi. Lisäksi pohjoismaisissa tie- ja väylähankkeissa sekä asuinrakentamisessa aktiviteetti oli jopa ennakoitua vilkkaampaa. Konepajateollisuuden toimitusmäärät olivat merkittävästi pienemmät kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Konepajaliiketoimintamme kannattavuutta rasitti erityisesti Norjan yksikön heikko tulos, ja olemmekin jo organisoineet aiemmin pääasiassa laivanrakennusteollisuutta palvelleen yksikön toimintaa uudelleen. Teräsliiketoimintamme kysyntä vaihteli voimakkaasti tuotteittain, ja erityisesti levytuotteiden myyntimäärät olivat pieniä. Pidemmälle käsiteltyjä, maalattuja ja sinkittyjä tuotteita, sekä nauhatuotteita myytiin selvästi enemmän. Tietyistä tuotteista oli ajoittain jopa pulaa, ja varastosykli parani katsauskauden loppua kohti. Varastojen purkaminen on kuitenkin ollut ennakoitua hitaampaa. Olemme rakentaneet yhtiön perustaa kohdataksemme vahvana haastavat ajat. Tänä vuonna olemme madaltaneet kustannusrakennettamme konserninlaajuisin tehostamis- ja säästötoimin sekä jatkaneet kolmevuotista toiminnan tehostamisohjelmaamme. Jatkamme tehostamista vahvistaaksemme kustannuskilpailukykyämme ja markkina-asemaamme edelleen. Valmistusverkostomme ja paikallinen läsnäolomme mm. Puolassa, Unkarissa ja Kiinassa luo Ruukille konepajaliiketoiminnan tulevaisuuden kilpailukykyä. Uudis- ja korjausrakentamisen tarve on vahva merkittävällä markkina-alueellamme itäisessä Euroopassa. Lyhyellä aikavälillä liike- ja toimitilarakentamisen piristyminen kuitenkin edellyttää asiakkaiden investointihalukkuuden palautumista. Kolmevuotinen toiminnan tehostamisohjelmamme on edennyt odotettua nopeammin. Tänä vuonna olemme saaneet siitä syyskuun loppuun mennessä noin 46 miljoonan euron pysyvät säästöt, ja arvio koko vuoden säästöistä on nostettu 50 miljoonasta yli 60 miljoonaan euroon. Aloittamamme tehostustoimet vastaavat vuositasolla noin 80 miljoonaan euron säästöjä. Kustannustehokkuuttamme parantavat myös käynnissä olevat sopeuttamistoimenpiteet, raaka-aineiden hinnanlasku sekä terästuotannon yksikkökohtaisten kustannusten lasku. Arvioimme, että vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi." Lisätietoja: Toimitusjohtaja Sakari Tamminen, puh. 020 592 9075 Talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Hietanen, puh. 020 592 9030 Analyytikko- ja mediatilaisuus osavuosikatsauksesta järjestetään torstaina 22.10.2009 klo 14.30 osoitteessa Ruukki, Suolakivenkatu 1, 00810 Helsinki. Puhelinkonferenssi ja englanninkielinen webcast analyytikoille ja sijoittajille alkaa klo 16.00. Webcastia voi seurata suorana yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.ruukki.com/sijoittajat. Webcast-tallenne on nähtävissä samassa osoitteessa noin klo 20.00 lähtien. Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla 5-10 minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon +44 (0) 20 7162 0025, salasana: Rautaruukki. Puhelinkonferenssin nauhoitus on kuunneltavissa 27.10. asti numerossa +44 (0) 20 7031 4064, tunnus: 846983. Rautaruukki Oyj Anne Pirilä Viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja Rautaruukki toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiöllä on toimintaa 26 maassa ja henkilöstöä 12 200. Liikevaihto vuonna 2008 oli 3,9 miljardia euroa. Osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (Rautaruukki Oyj: RTRKS). Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki. JAKELU: NASDAQ OMX Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.ruukki.com Rautaruukki Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2009 Toimintaympäristö Maailmantalouden lasku hidastui kolmannen vuosineljänneksen kuluessa. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui, vaikka useat luottamusindikaattorit vahvistuivat ja valmistuotevarastot supistuivat selvästi. Teollisuuden tilaukset pysyivät merkittävästi edellisvuotta alemmalla tasolla. Rakentamisen kausiluontoinen kysynnän kasvu jäi aikaisemmista vuosista. Odotettua vilkkaamman asuinrakentamisen vuoksi kattotuotteiden kysyntä oli kuitenkin ennakoitua parempaa. Asiakkaiden päätöksenteon varovaisuus vaikutti erityisesti liike- ja toimitilarakentamisen ratkaisujen ja tuotteiden kysyntään. Rakennusprojektien lainarahoituksen saatavuus oli edelleen vaikeaa. Konepajateollisuuden korkeat varastotasot heikensivät kysyntää katsauskaudella erityisesti nosto- ja kuljetusvälineteollisuudessa. Asiakkaiden varastot ovat pienentyneet selvästi, mutta uusien tilausten määrässä ei juurikaan näkynyt parannusta. Kysyntä energiateollisuuden laitevalmistajilta pysyi suhteellisen hyvänä, mutta tuulivoimateollisuuden laitevalmistajat osin siirsivät tai peruuttivat projektejaan johtuen muun muassa vaikeasta rahoituksen saatavuudesta. Laivanrakentamisessa markkinatilanne jatkui heikkona ja uusien tilausten määrä oli vähäinen. Konepajateollisuudessa on kuluvan vuoden aikana vahvistunut suuntaus etsiä toimintaan lisää tehokkuutta siirtämällä valmistusta alemman kustannustason maihin. Terästeollisuudessa varastojen purkaminen on kestänyt odotettua pidempään. Tämän vuoksi teräsyhtiöiden toimitusmäärät pysyivät loppuasiakaskysyntää alemmalla tasolla myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Levytuotteiden kysyntä jatkui erityisen heikkona myös katsauskauden loppupuolella. Maailman terästeollisuuden kapasiteetin käyttöaste pysyi matalana koko katsauskauden ajan Kiinaa ja eräitä muita Aasian maita lukuun ottamatta. Liikevaihto tammi-syyskuussa Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin ole mainittu. Konsernin tammi-syyskuun 2009 liikevaihto oli 1 429 miljoonaa euroa (raportoitu 3 004 ja vertailukelpoinen 2 981 miljoonaa euroa). Ratkaisuliiketoimintojen, Ruukki Constructionin ja Ruukki Engineeringin, osuus konsernin liikevaihdosta katsauskaudella oli 49 prosenttia (46). Konsernin liikevaihdosta Suomesta tuli 31 prosenttia (32), muista Pohjoismaista 31 prosenttia (32) ja itäisestä Keski-Euroopasta, Venäjältä ja Ukrainasta 19 prosenttia (19). Muun Euroopan osuus oli 13 prosenttia (13) ja muiden maiden 5 prosenttia (3). Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 442 miljoonaa euroa (818) ja Ruukki Engineeringin liikevaihto 263 miljoonaa euroa (578). Ruukki Metalsin liikevaihto oli 724 miljoonaa euroa (raportoitu 1 608 ja vertailukelpoinen 1 585 miljoonaa euroa). Ruukki Constructionin liikevaihdon kehitykseen vaikutti koko katsauskauden ajan heikkona jatkunut kysyntä. Erityisen matala liiketoiminnan aktiviteetti oli liike- ja toimitilarakentamisessa. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi vähemmän kuin edellisvuosina. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa, sillä tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvällä tasolla. Asuinrakentamisen kattotuotteiden kausiluonteinen kysyntä oli kohtuullisen hyvä, vaikka markkinatilanne oli selvästi edellisvuosia heikompi. Ruukki Engineeringin toimitusmäärät laskivat voimakkaasti. Koko katsauskauden ajan matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää. Katsauskauden liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä edellisvuoteen verrattuna. Voimakkainta liikevaihdon lasku oli nosto- ja kuljetusvälinesegmentissä. Toimitusten määrä oli vähäinen myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Sen sijaan toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät edelleen hyvällä tasolla muihin asiakasryhmiin verrattuna. Ruukki Metalsin terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko katsauskauden ajan. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui ja loppuasiakaskysyntä oli heikolla tasolla. Erikoisterästuotteiden myynti laski katsauskaudella muita tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan, aktiviteetti pysyi matalana. Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta oli tammi-syyskuussa 19 prosenttia (28). Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Kolmannella vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, kun terästuotannon raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus hälveni. Liikevaihto vuoden kolmannella neljänneksellä Konsernin vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 485 miljoonaa euroa (996). Ruukki Constructionin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 164 miljoonaa euroa (309). Kausiluontoinen kysyntä asuinrakentamisen kattotuotteissa oli kohtuullisen hyvä ja myynti heinä-syyskuussa vilkkaampaa kuin alkuvuonna. Toimitukset liike- ja toimitilarakentamiseen pysyivät edelleen vähäisinä. Venäjällä toimitukset energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat vilkkaampina kuin muille teollisuuden aloille. Ruukki Engineeringin liikevaihto heinä-syyskuussa oli 63 miljoonaa euroa (184). Erityisen matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat sekä saatujen tilausten että toimitusten määrää myös vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä osaltaan pienensi liikevaihtoa vuoden kolmannella neljänneksellä. Ruukki Metalsin liikevaihto heinä-syykuussa oli 257 miljoonaa euroa (503). Asiakkaiden varastojen pieneneminen lisäsi saatujen tilausten määrää jonkin verran vuoden kolmannella neljänneksellä. Myyntimäärien kehitys maalatuissa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi. Välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti piristyi hieman heinä-syyskuussa, vaikka laskikin edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto tammi-syyskuussa Konsernin raportoitu liikevoitto katsauskaudella oli -284 miljoonaa euroa ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -279 miljoonaa euroa (raportoitu 505 ja vertailukelpoinen 511 miljoonaa euroa). Sekä raportoitu liikevoitto että liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä olivat -20 prosenttia (raportoitu 17 ja vertailukelpoinen 17 prosenttia) liikevaihdosta. Ruukki Constructionin liikevoitto oli -26 miljoonaa euroa (115). Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto oli -9 miljoonaa euroa (101) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä -4 miljoonaa euroa. Ruukki Metalsin liikevoitto oli -238 miljoonaa euroa (raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa). Ruukki Constructionin liikevoittoa laskivat myyntimäärien väheneminen sekä myyntihintojen lasku. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö heikensivät kannattavuutta erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Myyntihinnat laskivat katsauskaudella kaikilla markkina-alueilla. Hintojen lasku tasaantui kolmannen vuosineljänneksen kuluessa. Ruukki Engineeringin liikevoittoa tammi-syyskuussa heikensivät toimitusmäärien pieneneminen, myyntihintojen lasku erityisesti levytuotteissa sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut erityisen heikko Norjassa yhtiön Mo i Ranan -yksikössä, jossa tammi-syyskuun liikevoitto oli -13 miljoonaa euroa. Yksikön toimintojen uudelleenjärjestelyt aloitettiin elokuussa. Ruukki Metalsin tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä tuotteiden heikosta hintakehityksestä. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste alkuvuonna nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Tammi-syyskuussa matalasta käyttöasteesta aiheutui noin -190 miljoonan euron kustannusvaikutus. Tehostamis- ja säästötoimien vaikutus näkyi konsernin kustannusrakenteessa voimistuen katsauskauden loppua kohden. Liikevoitto vuoden kolmannella neljänneksellä Konsernin heinä-syyskuun liikevoitto oli -54 miljoonaa euroa (197). Liikevoitto oli -11 prosenttia (raportoitu 20 ja vertailukelpoinen 20 prosenttia) liikevaihdosta. Ruukki Constructionin liikevoitto heinä-syyskuussa oli -4 miljoonaa euroa (56) ja Ruukki Engineeringin liikevoitto -7 miljoonaa euroa (34). Ruukki Metalsin liikevoitto oli -39 miljoonaa euroa (112), eli selvästi kuluvan vuoden edellisiä neljänneksiä parempi. Matalan käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus heinä-syyskuussa pieneni vuoden edellisistä neljänneksistä ja oli noin -30 miljoonaa euroa (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa ja 4-6/2009: -70 miljoonaa euroa). Yksikkökohtaisia kustannuksia laskivat myös terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlasku, joka alkoi näkyä yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen. Tammi-syyskuun rahoituserät ja tulos Nettorahoituskulut ja rahoituksen kurssierot olivat yhteensä 29 miljoonaa euroa (6) mukaan lukien uuden valmiusluoton noin 5 miljoonan euron järjestelypalkkion, joka maksettiin kesäkuussa. Nettokorkokulut olivat yhteensä 19 miljoonaa euroa (8). Konsernin verot olivat -84 miljoonaa euroa (134), mikä sisältää laskennallisen verosaamisen lisäystä 80 miljoonaa euroa (7). Katsauskauden tulos oli -229 miljoonaa euroa (368). Osakekohtainen tulos oli -1,65 euroa (2,65). Tase, rahavirta ja rahoitus Katsauskauden lopussa konsernin taseen loppusumma oli 2 497 miljoonaa euroa (2 987). Oma pääoma oli 1 553 miljoonaa euroa (1 997) eli 11,18 euroa osaketta kohden (14,39). Omaa pääomaa katsauskaudella pienensivät pääasiassa konsernin tappiollinen tulos sekä maksetut osingot. Omavaraisuusaste syyskuun lopussa oli 62,7 prosenttia (68,0). Oman pääoman tuotto viimeisen kahdentoista kuukauden ajalta oli -10,8 prosenttia (23,0) ja sijoitetun pääoman tuotto -10,0 prosenttia (29,6). Tammi-syyskuussa käyttöomaisuus lisääntyi yritysostojen kautta 9 miljoonaa euroa ja liikearvo 4 miljoonaa euroa 104 miljoonaan euroon. Liiketoiminnan rahavirta oli 69 miljoonaa euroa (284) ja rahavirta ennen rahoitusta -48 miljoonaa euroa (142). Käyttöpääomaa vapautui katsauskaudella 222 miljoonaa euroa. Korolliset nettorahoitusvelat syyskuun lopussa olivat 410 miljoonaa euroa (155). Vuoden 2008 lopusta korolliset nettorahoitusvelat kasvoivat 256 miljoonalla eurolla johtuen pääasiassa konsernin katsauskaudella maksamista osingoista. Konsernin taseasema oli hyvä ja nettovelkaantumisaste 26,4 prosenttia (7,8). Syyskuun lopussa konsernilla oli likvidejä varoja 88 miljoonaa euroa ja pankkeja sitovia käyttämättömiä valmiusluottoja yhteensä 350 miljoonaa euroa. Toimenpiteet toiminnan tehostamiseksi ja sopeuttamiseksi Lokakuussa 2008 käynnistettiin konserninlaajuinen Boost-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa yhtiön toimintaa sekä parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta pysyvästi. Ohjelmalla tavoitellaan 150 miljoonan euron parannusta yhtiön liikevoittoon vuoden 2011 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Yhtiö jatkoi Boost-ohjelmaan liittyviä toimenpiteitä katsauskaudella. Toteutuneet ohjelmaan liittyvät pysyvät kustannussäästöt tammi-syyskuussa olivat noin 46 miljoonaa euroa ja ohjelmasta saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009 arvioidaan olevan yli 60 miljoonaa euroa. Jo käynnistetyt toimenpiteet vastaavat vuositasolla noin 80 miljoonan euron kustannussäästöjä. Ohjelmaan liittyen Ruukki Constructionissa on kuluneen vuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä, mistä johtuen toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa ja Liettuassa sekä Tsekin tasavallassa. Tehostamisohjelma Obornikissa Puolassa saatiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Obninskissa Venäjällä tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Ruukki Engineeringin toimintoja on tehostettu tuotantolinjoja siirtämällä ja tuotantoa sopeuttamalla. Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa komponenttien valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Edellä mainitut Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi ilmoitettiin heinäkuussa suunnitelmasta organisoida toimintoja uudelleen Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Mo i Ranan tehdas keskittyy jatkossa tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen. Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen palvelukeskuksiin sekä näihin liittyen Tampereen teräspalvelukeskuksen sulkeminen. Boost-ohjelman lisäksi yhtiössä on käynnissä myös vaikeasta markkinatilanteesta johtuvia sopeuttamistoimenpiteitä. Toimintojen sopeuttamiseen ja tehostamiseen liittyvät yhteistoimintaneuvottelut olivat syyskuun loppuun mennessä johtaneet konserninlaajuisesti yhteensä noin 1 900 henkilön vähennyksiin, joista noin 500 Suomessa. Lomautusten piirissä oli syyskuun lopussa yhteensä noin 1 450 henkilöä (kesäkuun lopussa 4 800 henkilöä), joista noin 1 150 Suomessa. Lisäksi noin 480 henkilöä itäisen Keski-Euroopan alueella työskentelee toistaiseksi neljänä päivänä viikossa. Käynnistetyistä sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen vuonna 2009 arvioidaan olevan noin 30 miljoonaa euroa. Henkilöstö Tammi-syyskuussa konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 914 (15 086) henkilöä. Syyskuun lopussa henkilöstön määrä oli 12 204 (14 956) ja se jakautui seuraavasti: 6 173 Suomessa, 1 123 muissa Pohjoismaissa, 2 283 itäisessä Keski-Euroopassa, 2 274 Venäjällä ja muissa IVY-maissa, 77 Länsi-Euroopassa sekä 274 muissa maissa. Tapaturmataajuus konsernissa on kehittynyt positiivisesti ja oli tammi-syyskuussa miljoonaa työtuntia kohden 8 (12). Investoinnit Investointien nettorahavirta tammi-syyskuussa oli -117 miljoonaa euroa (-142). Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin katsauskaudella investoitiin yhteensä 121 miljoonaa euroa (158), joista ylläpitoinvestointeja oli 52 miljoonaa euroa (45). Yritysostoihin käytettiin varoja yhteensä 7 miljoonaa euroa (6). Muut osakkeet lisääntyivät 2 miljoonaa euroa (1). Saadut investointien rahavirrat olivat 13 miljoonaa euroa (21), jotka tulivat pääosin käyttöomaisuuden myynnistä. Käyttöomaisuuden poistot katsauskaudella olivat 108 miljoonaa euroa (109). Huhtikuussa päätettiin Raahen terästehtaan masuunien peruskorjauksista vuosina 2010 ja 2011. Masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu alkavan huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteutettavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä peruskorjauksen ajan noin kaksi kuukautta. Masuunien ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään ympäristöinvestointeja noin 60 miljoonan euron arvosta. Investoinneista 55 miljoonaa euroa arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2009, 107 miljoonaa euroa vuodelle 2010, 109 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja loput 10 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Konsernin investointien aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin vuonna 2009 arvioidaan jäävän alle 170 miljoonaan euroon. Osakkeet ja osakepääoma Rautaruukki Oyj:n osakkeen (RTRKS) vaihto NASDAQ OMX Helsingissä tammi-syyskuussa oli 2 203 miljoonaa euroa (4 639). Osakkeen korkein noteeraus oli 18,14 euroa syyskuussa ja alin 11,06 euroa tammikuussa. Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu keskikurssi oli 14,47 euroa. Katsauskauden lopussa 30.9.2009 osakkeen päätöskurssi oli 16,40 euroa ja osakkeiden markkina-arvo 2 301 miljoonaa euroa (1 952). Yhtiön rekisteröity osakepääoma 30.9.2009 oli 238,5 miljoonaa euroa. Liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 140 285 425 kappaletta. Hallituksella on valtuudet päättää enintään 12 000 000 oman osakkeen hankkimisesta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen 24.3.2009 päätöksestä lukien. Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt valtuutustaan omien osakkeiden hankintaan. Lisäksi hallituksella on valtuudet päättää osakeannista, joka sisältää oikeuden antaa uusia tai luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tämä osakeantivaltuutus käsittää yhteensä enintään 15 000 000 osaketta. Hallituksella on oikeus luovuttaa osakkeita osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen. Valtuutus sisältää myös oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista. Valtuutus on voimassa vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Katsauskauden aikana hallitus ei käyttänyt osakeantivaltuutustaan. Katsauskauden lopussa hallituksella ei ollut voimassa olevaa valtuutusta optioiden tai muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen. Yhtiön hallussa oli 30.9.2009 yhteensä 1 420 608 omaa osaketta. Omien osakkeiden markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 23,3 miljoonaa euroa ja kirjanpidollinen vasta-arvo 2,4 miljoonaa euroa. Omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä sekä äänimäärästä on 1,01 prosenttia. Ympäristö- ja energia-asiat Heinäkuussa maailman teräsjärjestö Worldsteel antoi Ruukille Climate Action -sertifikaatin vuosille 2009-2010. Tunnustus annettiin aktiivisesta osallistumisesta järjestön ilmastonmuutoksen vastaiseen Climate Action Recognition -ohjelmaan. Syyskuussa Ruukki valittiin toista kertaa peräkkäin Dow Jones Sustainability World (DJSI World) -indeksiin. Dow Jones STOXX Sustainability (DJSI STOXX) -indeksissä Ruukki on mukana kolmatta kertaa. Indekseissä ovat mukana alansa parhaat kestävään kehitykseen sitoutuneet yritykset. Ruukki on DJSI World -listalla maailman seitsemän parhaan teräsyhtiön joukossa. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Lokakuussa tiedotettiin sopimuksesta Tukholmaan rakennettavan uuden monitoimistadionin teräsrakenteiden ja kattoelementtien valmistuksesta ja asennuksesta. Sopimuksen arvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Ruukin toimitukset alkavat kesäkuussa 2010 ja niiden arvioidaan jatkuvan elokuuhun 2011. Stadion valmistuu vuonna 2012. Lokakuussa tiedotettiin Ruukki Metalsin Suomessa sijaitsevien teräspalvelukeskusten toimintojen tehostamisesta. Tehostamistoimista aiheutuvan henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan yhteensä noin 175. Lisäksi heikon markkinatilanteen vuoksi aloitetaan yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista Raahen kvarttolevy- ja esikäsitellyt terästuotteet -toiminnoissa sekä kolmessa palvelukeskuksessa. Lomautuksia koskevien neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 670 henkilöä. Riskit ja riskienhallinta Rautaruukin riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteet ja prosessi. Riskienhallinta on organisoitu osaksi johtamisjärjestelmää. Yhtiö on kuvannut liiketoiminnan riskejä ja riskienhallintaa yksityiskohtaisesti vuoden 2008 vuosikertomuksessa, jossa esitettyihin riskeihin ja epävarmuustekijöihin ei yhtiön näkemyksen mukaan ole katsauskaudella tullut olennaisia muutoksia. Lähiajan näkymät Markkinanäkymissä ei kolmannen vuosineljänneksen kuluessa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kysynnän ennakointi on edelleen vaikeaa ja liiketoiminnan ennustettavuus siten normaalia lyhyempi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa asuinrakentamisen arvioidaan muihin rakentamisen osa-alueisiin nähden olevan verrattain vilkasta, vaikka kausiluontoinen kysyntä hiljenee vuoden viimeisen neljänneksen loppua kohden. Liike- ja toimitilarakentamisessa ei kuluvana vuonna odoteta aktiviteetin kasvua, ja kysynnän tässä segmentissä ennakoidaan elpyvän vasta, kun asiakkaiden luottamus sekä investointihalukkuus ja -kyky palautuvat. Öljyn hinnan pysyminen nykytasollaan tai sen mahdollinen nousu saattaa jossain määrin tukea liike- ja toimitilarakentamista Venäjällä vuoden viimeisellä neljänneksellä. Infrastruktuurirakentamisen Pohjoismaissa odotetaan jonkin verran piristyvän julkisen vallan elvytystoimenpiteiden ansiosta vuoden 2009 loppupuolelta alkaen. Konepajateollisuudessa asiakkaiden uusien tilausten määrä on ollut vaatimaton, minkä vuoksi toimitusten nosto- ja kuljetusvälinesektorille ei kuluvana vuonna ennakoida merkittävästi paranevan alkuvuoden heikolta tasolta. Energiateollisuuden laitevalmistuksen kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvällä tasolla suhteessa muihin asiakasryhmiin, vaikka vaikeudet rahoituksen saatavuudessa saattavat viivästyttää päätöksentekoa uusista tuulipuistohankkeista. Laivanrakentamisessa uusien tilausten määrä on koko kuluvan vuoden ajan ollut erittäin vähäinen. Worldsteel ennustaa teräksen kulutuksen maailmassa vuonna 2009 laskevan noin 9 prosenttia edellisvuodesta ja EU-27-alueella noin 33 prosenttia. Koska varastotasot toimialalla ovat nyt lähes normaalit suhteessa myyntiin, odotetaan terästehtaiden toimitusten vähitellen nousevan kulutusta vastaavaksi. Levytuotteiden myyntimäärien kehityksen odotetaan jäävän selvästi heikommaksi kuin nauhatuotteiden. Myyntihintojen kehitys on tasaantunut, ja joissain tuoteryhmissä vuoden viimeisellä neljänneksellä hinnat hieman nousevat. Terästuotannon raaka-aineiden hinnanlasku näkyy yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti loka-joulukuussa. Kapasiteetin käyttöaste terästuotannossa pysyy kolmannen neljänneksen tasolla, mikä nostaa toiminnan tehokkuutta ja laskee tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia selvästi vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna. Yhtiö arvioi toiminnan pysyvään tehostamiseen tähtäävästä Boost-ohjelmasta ja jo käynnistetyistä sopeuttamistoimista saatavien kustannussäästöjen koko kuluvalle vuodelle olevan yli 90 miljoonaa euroa. Tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä jatketaan konserninlaajuisesti. Yhtiön rahoitusaseman odotetaan säilyvän vahvana. Yhtiö arvioi, että vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen veroja paranee selvästi vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, mutta saattaa jäädä lievästi tappiolliseksi. Tätä katsausta ei ole tilintarkastettu. Helsingissä lokakuun 22. päivänä 2009 Rautaruukki Oyj Hallitus DIVISIOONAT Ruukki Construction Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Liikevaihto 225 285 309 248 1 067 132 145 164 Liikevoitto * 21 38 56 17 132 -13 -9 -4 - % liikevaihdosta * 9 13 18 7 12 -10 -6 -3 * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Constructionin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 442 miljoonaa euroa (818) ja muutos edellisvuodesta -46 prosenttia. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 31 prosenttia (27). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto laski edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 164 miljoonaa euroa (309). Liikevaihdon kehitykseen vaikutti koko katsauskauden ajan heikkona jatkunut kysyntä. Erityisen matala liiketoiminnan aktiviteetti oli liike- ja toimitilarakentamisessa. Varovaisuus investointipäätöksissä jatkui ja uusia rakennusprojekteja käynnistettiin selvästi edellisvuosia vähemmän. Useilla markkina-alueilla projektien aloittamista on siirretty, ja eräissä itäisen Keski-Euroopan maissa sekä Venäjällä ja Ukrainassa projekteja on myös keskeytetty. Venäjällä ja osin myös muilla markkina-alueilla, julkisen vallan tukemien hankkeiden, kuten urheilu- ja maatalousrakentamisen osuus divisioonan liikevaihdosta on noussut selvästi. Venäjällä toimitukset energiateollisuuden rakennushankkeisiin jatkuivat vilkkaampina kuin muille teollisuudenaloille, ja kolmannen vuosineljänneksen loppupuolella kysyntä piristyi hieman myös yksityisten omarahoitteisten projektien osalta. Infrastruktuurirakentamisessa liikevaihto laski, mutta vähemmän kuin liike- ja toimitilarakentamisessa. Tie- ja väylähankkeiden aktiviteettitaso Pohjoismaissa oli hyvällä tasolla, mutta erityisesti talonrakentamisen perustusrakenteissa käytettyjen paalujen matalana jatkunut kysyntä laski liikevaihtoa. Infrastruktuurirakentamisen tuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta oli katsauskaudella 14 prosenttia (11). Asuinrakentamisen kattotuotteiden kausiluonteinen kysyntä oli kohtuullisen hyvä ja myynti vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuotta vilkkaampaa. Markkinatilanne oli kuitenkin selvästi edellisvuosia heikompi. Asuinrakentamisen kattotuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta tammi-syyskuussa oli 19 prosenttia (15). Liikevoitto Ruukki Constructionin liikevoitto tammi-syyskuussa oli -26 miljoonaa euroa (115) ja vuoden kolmannella neljänneksellä -4 miljoonaa euroa (56). Liikevoittoa laskivat myyntimäärien väheneminen sekä myyntihintojen lasku. Myyntihinnat laskivat kaikilla markkina-alueilla teräsmateriaalin hinnan laskun vuoksi ja kiristyneestä kilpailusta johtuen. Hintojen lasku kuitenkin tasaantui kolmannen vuosineljänneksen kuluessa. Korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun oman teräsmateriaalin sekä kalliin varastossa olleen ulkoisen materiaalin käyttö heikensivät kannattavuutta erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Raaka-ainekustannusten lasku vaikutti liikevoittoon osin kolmannella vuosineljänneksellä ja näkyy täysimääräisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Merkittävät toimitussopimukset Vuoden kolmannella neljänneksellä ilmoitettiin useista merkittävistä toimitussopimuksista. Heinäkuussa Ruukki teki yhteistyösopimuksen musiikki- ja teatteritalon rakenteiden toimituksista Kristiansandiin, Norjaan. Projektissa Ruukki vastaa rakenteiden konepajasuunnittelusta ja toimittaa runkorakenteet asennettuina. Kaupan arvo on noin 2,5 miljoonaa euroa. Elokuussa tiedotettiin sandwich-paneelitoimituksesta Etelä-Puolaan rakennettavaan makeistehtaaseen. Toimitus sisältää paneelien valmistuksen ja asennuksen sekä projektinjohdon. Elokuussa ilmoitettiin myös rakennetoimituksesta uusiin tuotantolaitoksiin Puolaan. Toimitus sisältää teräsrakenteiden tuotannon ja asennuksen kolmeen erilliseen rakennukseen. Syyskuussa ilmoitettiin toimituksesta Tampereelle rakennettavaan sisustustavarataloon. Ruukin toimitus sisältää runkorakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen sekä paneelitoimitukset ja julkisivun elementtisuunnittelun. Toimituksen arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi ilmoitettiin yhtiön tulleen valituksi Bergenin lähelle Norjaan rakennettavan tuotantolaitoksen teräsrakenteiden urakoitsijaksi. Ruukin toimituskokonaisuus sisältää runkorakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Kaupan arvo on lähes 4 miljoonaa euroa. Syyskuussa yhtiö sopi myös laajasta toimituskokonaisuudesta väylähankkeeseen Norjan Fredrikstadiin. Ruukin toimitus sisältää teräsrakenteet ja niiden asennuksen Kråkerøyn nostosiltaan sekä paalut sillan perustuksiin. Kaupan kokonaisarvo on lähes 5 miljoonaa euroa. Katsauskauden jälkeen lokakuussa tiedotettiin sopimuksesta Tukholmaan rakennettavan uuden monitoimistadionin teräsrakenteiden ja kattoelementtien valmistuksesta ja asennuksesta. Sopimuksen arvo on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa. Ruukin toimitukset alkavat kesäkuussa 2010 ja niiden arvioidaan jatkuvan elokuuhun 2011. Stadion valmistuu vuonna 2012. Investoinnit Venäjän ja Itä-Euroopan valmistuskapasiteetin lisäämiseksi olleen investointiohjelman puitteissa Ukrainaan tehtävän sandwich-paneelilinjan rakentaminen on vielä kesken. Markkinatilanteesta johtuen sen asennus- ja käyttöönottoaikataulua on siirretty, ja suunnitelman mukainen investointi viedään päätökseen kevään 2010 kuluessa. Venäjälle Obninskiin rakenteilla ollut uusi paneelitehdas-investointi on keskeytetty toistaiseksi. Alajärven uuden sandwich-paneelitehtaan rakentamisessa edettiin kolmannen vuosineljänneksen aikana testikäyttöön. Tehdas valmistuu kuluvan vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja parantaa divisioonan kustannuskilpailukykyä korkean automaatioasteensa ansiosta. Tehtaan uudet linjat myös parantavat Ruukin kykyä valmistaa vuoden 2010 alusta voimaantulevien kiristyvien energiamääräysten mukaisia paneeleja. Toiminnan tehostaminen Konserninlaajuiseen Boost-toiminnantehostamisohjelmaan liittyen divisioonassa on alkuvuoden aikana tehty useita tuotantojärjestelyjä tehtaiden välillä. Tehokkuutta on lisätty tuotantoa keskittämällä, minkä vuoksi toimipaikkoja on suljettu muun muassa Latviassa, Liettuassa ja Tsekin tasavallassa. Tehostamisohjelma Obornikissa Puolassa saatiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Obninskissa Venäjällä tehostamisohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Ruukki Engineering Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Liikevaihto 188 205 184 187 765 125 75 63 Liikevoitto * 32 35 34 27 128 5 -2 -7 - % liikevaihdosta * 17 17 19 14 17 4 -3 -12 * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Engineeringin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 263 miljoonaa euroa (578) ja muutos edellisvuodesta -55 prosenttia. Divisioonan osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 18 prosenttia (19). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto laski huomattavasti edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 63 miljoonaa euroa (184). Toimitusmäärät laskivat voimakkaasti. Koko katsauskauden ajan erityisen matalana pysynyt loppuasiakaskysyntä ja varastojen purkaminen laskivat saatujen tilausten määrää. Katsauskauden liikevaihto laski kaikissa asiakassegmenteissä edellisvuoteen verrattuna. Voimakkainta liikevaihdon lasku oli nosto- ja kuljetusvälinesegmentissä. Toimitusten määrä oli vähäinen myös laivanrakennus- ja offshore-asiakkaille. Sen sijaan toimitukset energiateollisuuden laitevalmistajille sekä tuuli- että dieselvoimassa pysyivät edelleen hyvällä tasolla muihin asiakasryhmiin verrattuna. Myös myyntihinnat laskivat. Suuri osa divisioonan vuosisopimuksista päättyi kesän kuluessa, ja uusien sopimusten mukaiset hinnat asettuivat edellistä sopimuskautta alemmalle tasolle, mikä pienensi kolmannen vuosineljänneksen liikevaihtoa. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuuden laitevalmistajien osuus divisioonan liikevaihdosta tammi-syyskuussa oli 36 prosenttia (43) ja energiateollisuuden laitevalmistajien 36 prosenttia (19). Liikevoitto Ruukki Engineeringin raportoitu liikevoitto tammi-syyskuussa laski -9 miljoonaan euroon (101) ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli -4 miljoonaa euroa. Divisioonan vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto oli -7 miljoonaa euroa (34). Liikevoittoa katsauskaudella heikensivät toimitusmäärien pieneneminen, myyntihintojen lasku erityisesti levytuotteissa sekä vuoden ensimmäisellä puoliskolla lisäksi korkeilla raaka-ainehinnoilla tuotetun teräsmateriaalin käyttö. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi kannattavuus on ollut erityisen heikko Norjassa, yhtiön Mo i Ranan -yksikössä, jossa tammi-syyskuun liikevoitto oli -13 miljoonaa euroa. Heinäkuussa yhtiö päätti organisoida toimintojaan tehtaalla uudelleen ja jatkossa yksikkö keskittyy tuulivoimalatornien laippa-aihioiden valmistukseen. Investoinnit ja liiketoiminnan kehittäminen Ruukki Engineering on järjestelmällisesti investoinut uuteen valmistusteknologiaan tuotannon tehostamiseksi sekä laadun ja toimitustäsmällisyyden parantamiseksi. Kolmannen neljänneksen aikana vietiin päätökseen Kurikan ohjaamokokoonpanoyksikön kahden robottihitsausaseman asennus sekä hitsaustoimintojen automatisointiprojekti Peräseinäjoella. Koneistusinvestointi Jaszberenyssä Unkarissa etenee suunnitelmien mukaisesti. Ruukki Engineeringille on myönnetty multi-site-sertifikaatti. Se kattaa toimintajärjestelmän laatusertifikaatin ISO 9001:2000, ympäristösertifikaatin ISO 14001:2004 sekä hitsauksen ISO 3834-2 -laadunvarmistussertifikaatin. Multi-site-sertifiointi kattaa Ruukki Engineeringin kaikki yksikkö- ja divisioonatason johtamisjärjestelmät sekä prosessit. Toiminnan tehostaminen Toukokuussa tiedotettiin suunnitelmasta lakkauttaa komponenttien valmistus Hässleholmin ja Oskarströmin yksiköissä Ruotsissa. Näillä toimenpiteillä yhtiö pyrkii keskittämään toimintojaan ja vahvistamaan konepajaosaamistaan tulevaisuuden kasvualueilla erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa ja Kiinassa. Edellä mainitut Ruotsin yksiköt lopetetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Laivanrakennusteollisuuden heikon kysynnän vuoksi yhtiö päätti heinäkuussa organisoida uudelleen toimintoja Mo i Ranan tehtaalla Norjassa. Tuotannon sopeuttamisen seurauksena tuotannosta vähenee arviolta 137 tehtävää. Vähennykset toteutetaan loppuvuoden aikana. Syyskuussa aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut konepajateollisuuden komponentteja valmistavan Kalajoen tehtaan henkilöstöä koskevista lomautuksista. Neuvottelujen piirissä on Kalajoen tehtaan henkilöstö, yhteensä 108 henkilöä ja lomautustarpeen arvioidaan koskevan yhtäaikaisesti enintään 40 työntekijää ja 5 toimihenkilöä. Lomautukset on tarkoitus aloittaa loppuvuoden aikana, ja niiden laajuus ja kesto tarkentuvat neuvottelujen aikana. Ruukki Metals Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Liikevaihto 511 571 503 412 1 997 249 218 257 Liikevoitto * 96 106 112 36 350 -102 -97 -39 - % liikevaihdosta * 19 19 22 9 18 -41 -44 -15 Luvut ovat vertailukelpoisia (ilman myytyä Carl Froh GmbH:ta). * Ilman kertaluonteisia eriä. Liikevaihto Ruukki Metalsin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 724 miljoonaa euroa (raportoitu 1 608 ja vertailukelpoinen 1 585 miljoonaa euroa) ja sen osuus koko konsernin liikevaihdosta 51 prosenttia (54). Vuoden kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 257 miljoonaa euroa (503). Terästuotteiden toimitusmäärät pysyivät poikkeuksellisen pieninä koko katsauskauden ajan. Varastojen purkaminen markkinoilla jatkui ja loppuasiakaskysyntä oli heikolla tasolla. Asiakkaiden varastojen pieneneminen lisäsi saatujen tilausten määrää jonkin verran vuoden kolmannella neljänneksellä. Myyntimäärien kehitys maalatuisssa ja sinkityissä nauhatuotteissa oli selvästi levytuotteita parempi. Terästuotteiden hinnat laskivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla selvästi. Kolmannella vuosineljänneksellä hintojen lasku useissa tuoteryhmissä taittui, kun terästuotannon raaka-ainekustannuksia koskeva epävarmuus hälveni, ja neljänneksen loppupuolella myyntihinnat eräillä markkina-alueilla kääntyivät hienoiseen nousuun. Erikoisterästuotteiden myynti laski katsauskaudella muita tuoteryhmiä enemmän, sillä keskeisten erikoisterästuotteita käyttävien teollisuudenalojen, kuten raskaan konepajaliiketoiminnan, aktiviteetti pysyi matalana. Myös välitystuotteina myytävien ruostumattoman teräksen ja alumiinin myynti laski edellisvuoteen verrattuna, mutta piristyi kuitenkin hieman heinä-syyskuussa. Erikoisterästuotteiden osuus divisioonan liikevaihdosta tammi-syyskuussa oli 19 prosenttia (28). Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevaihto katsauskaudella oli yhteensä 78 miljoonaa euroa (184). Liikevoitto Ruukki Metalsin tammi-syyskuun liikevoitto oli -238 miljoonaa euroa (raportoitu 309 ja vertailukelpoinen 314 miljoonaa euroa) ja vuoden kolmannen neljänneksen liikevoitto -39 miljoonaa euroa (112). Divisioonan tappiollinen liikevoitto johtui pääosin terästuotteiden hiljaisena jatkuneesta kysynnästä sekä tuotteiden heikosta hintakehityksestä. Terästuotannon matala kapasiteetin käyttöaste alkuvuonna nosti tuotetun teräksen yksikkökohtaisia kustannuksia. Kapasiteetin käyttöaste nousi merkittävästi heinä-syyskuussa molempien masuunien ollessa käytössä ja matalan käyttöasteen aiheuttama kustannusvaikutus pieneni edellisistä neljänneksistä. Heinä-syyskuussa tämä kustannus oli noin -30 miljoonaa euroa (1-3/2009: -90 miljoonaa euroa ja 4-6/2009: -70 miljoonaa euroa). Yksikkökohtaisia kustannuksia laskivat myös terästuotannon pääraaka-aineiden, eli hiilen ja rautamalmin, hinnanlasku, joka näkyi yhtiön kustannusrakenteessa täysimääräisesti kolmannen neljänneksen loppupuolelta alkaen. Ruostumattoman teräksen ja alumiinin liikevoitto oli tammi-syyskuussa lievästi tappiollinen. Terästuotanto 1000 tonnia 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Terästuotanto 672 680 703 531 2 585 269 392 604 Yhtiön terästuotanto tammi-syyskuussa oli 1 265 tuhatta tonnia (2 054). Terästuotannossa kapasiteetin käyttöaste oli heinä-syyskuussa selvästi vuoden alkupuoliskoa korkeampi. Joulukuusta 2008 pysäytettynä olleen Raahen terästehtaan masuunin ylösajo aloitettiin toukokuun alussa ja masuuni saavutti tavoitteen mukaisen kapasiteetin käyttöasteen kesäkuun puolivälissä, minkä jälkeen käyttöaste on ollut noin 80-85 prosenttia. Pysäytettynä olleen masuunin käynnistämisellä varaudutaan erityisesti vuonna 2010 toteutuvan investointiseisokin aiheuttamaan tuotantokatkokseen rakentamalla puskurivarastoja, joilla varmistetaan häiriöttömät asiakastoimitukset seisokin aikana. Kumpikin masuuni on vuorollaan pysäytettynä noin kaksi kuukautta ja masuunien ylösajo normaalituotannon tasoon kestää arviolta neljästä kuuteen viikkoa. Elokuussa työtuomioistuin totesi Raahen tehtaan nauhavalssaamon kesäkuisen lakon laittomaksi, ja tuomitsi Raahen työntekijöiden ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Investoinnit Huhtikuussa päätettiin masuunien peruskorjauksista Raahen tehtaalla vuosina 2010 ja 2011. Korjausten yhteydessä tehdään myös ympäristöinvestointeja. Raahen tehtaan masuuni 1:n peruskorjaus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2010. Yhtiö suunnittelee masuuni 2:n peruskorjausta toteuttavaksi vuonna 2011. Masuunien peruskorjaukset ovat välttämättömiä ylläpitoinvestointeja. Peruskorjausten yhteydessä yhtiö siirtyy käyttämään raudanvalmistuksen raaka-aineena sintterin sijasta ainoastaan rautapellettejä, ja käytössä oleva sintraamo suljetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Masuunien peruskorjauksiin ja raaka-ainepohjan muutokseen suunnitellut investoinnit vuosina 2009-2012 ovat yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tehdään noin 60 miljoonan euron ympäristöinvestoinnit. Toiminnan tehostaminen Ruukki Metalsin tehostamistoimiin kuuluvat muun muassa osavalmistuksen keskittäminen Raahen ja Seinäjoen teräspalvelukeskuksiin sekä näihin liittyen Tampereen palvelukeskuksen sulkeminen. Nämä toimet saatiin päätökseen toisen vuosineljänneksen kuluessa. Divisioonassa on käyty tammi-syyskuussa yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstövähennyksistä ja lomautuksista. Neuvottelujen tuloksena oli syyskuun loppuun mennessä päädytty vähentämään yhteensä noin 520 henkilöä. Lomautusten piirissä oli katsauskauden lopussa yhteensä noin 250 henkilöä. Katsauskauden jälkeen lokakuussa tiedotettiin Ruukki Metalsin Suomessa sijaitsevien teräspalvelukeskusten toimintojen tehostamisesta. Tehostamistoimista aiheutuvan henkilöstövähennystarpeen arvioidaan olevan yhteensä noin 175. Lisäksi heikon markkinatilanteen vuoksi aloitetaan yt-neuvottelut mahdollisista lomautuksista Raahen kvarttolevy- ja esikäsitellyt terästuotteet -toiminnoissa sekä kolmessa palvelukeskuksessa. Lomautuksia koskevien neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 670 henkilöä. Muut tapahtumat Venäjän kaupan ja taloudellisen kehityksen ministeriö antoi elokuussa päätösehdotuksensa koskien maalipinnoitettujen tuotteiden antidumping-toimintaa. Ministeriön päätösehdotuksen mukaan lain vaatimat edellytykset tullimaksujen asettamiselle puuttuvat. Lopullisen päätöksen asiasta tekee Venäjän hallitus, joka käsittelee asiaa mahdollisesti loppuvuoden aikana. Toteutuessaan suojatullit vaikuttaisivat maalipinnoitettujen tuotteiden vientiin Venäjälle. Yhtiö vie näitä tuotteita Venäjälle vuosittain noin 30 miljoonan euron arvosta. TAULUKOT Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34:n mukaisesti noudattaen vuositilinpäätöksessä 2008 julkaistuja laadintaperiaatteita ja seuraavia 1.1.2009 voimaan tulleita standardeja ja standardien muutoksia: IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. Muutetun standardin tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia analysoida ja vertailla tilinpäätöslaskelmissa annettavia tietoja erottamalla yrityksen omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yrityksen omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista. IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin vaatimusten mukaan segmenttiraportoinnissa on sovellettava ns. johdon lähestymistapaa. Tällöin esitettävien tietojen tulee perustua sellaisenaan johdon sisäisesti seuraamien segmenttien taloudellisen kehityksen arviointiperusteisiin. Konsernin johdon raportoinnissa noudatetaan IFRS-säännöksiä ja segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liikevoittoon. Standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta konsernin segmenttirakenteeseen. IAS 23 Vieraan pääoman menot. Uudistettu standardi edellyttää ehdot täyttävien hyödykkeiden hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvien vieraan pääoman menojen aktivoimista osaksi hyödykkeen hankintamenoa. Vieraan pääoman menojen kirjaaminen suoraan kuluksi kielletään. Konserni käyttää vieraan pääoman menojen aktivoinnissa rahoituskulukerrointa. Standardin muutoksella ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernille. Muutos IFRS 2:een Osakeperusteiset maksut - Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardin muutos tarkentaa ohjeistusta koskien oman pääoman ehtoisten instrumenttien oikeuden syntymisehtoja sekä muiden kuin yhteisön osalta tulleiden peruutusten kirjanpidollista käsittelyä. Lisäksi konsernin tuloslaskelman esitystapa on muutettu kululajikohtaisesta toimintokohtaiseksi ja vertailukausien luvut on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Taulukoiden yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi tarkemmista luvuista. LYHENNETTY KONSERNIN TULOSLASKELMA Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08 Liikevaihto 1 429 3 004 485 996 3 851 Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 1 531 2 265 485 732 2 980 Bruttokate -102 740 -1 264 872 Myynnin ja markkinoinnin kulut 82 108 24 32 148 Hallinnon kulut 113 135 34 41 177 Liiketoiminnan muut tuotot 14 18 4 5 31 Liiketoiminnan muut kulut 1 10 0 0 10 Liikevoitto -284 505 -54 197 568 Rahoitustuotot ja -kulut -29 -6 -10 -2 -23 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 3 0 1 3 Tulos ennen veroja -313 503 -64 195 548 Verot 84 -134 19 -56 -142 Kauden tulos -229 368 -45 139 406 Tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -229 368 -45 139 406 Vähemmistölle 0 0 0 0 -1 Tulos/osake, laimennettu, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93 Tulos/osake, laimentamaton, e -1,65 2,65 -0,32 1,00 2,93 Liikevoitto liikevaihdosta, % -19,9 16,8 -11,2 19,7 14,7 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 7-9/09 7-9/08 1-12/08 Kauden tulos -229 368 -45 139 406 Muut laajan tuloksen erät: Rahavirran suojaukset 29 -22 8 -18 -62 Muuntoerot 1 -2 5 -3 -54 Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot 0 -47 0 0 -62 Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot -8 18 -2 5 32 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä 22 -53 11 -16 -145 Kauden laaja tulos yhteensä -208 315 -34 123 261 Laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille -208 315 -34 123 261 Vähemmistölle 0 0 0 0 -1 LYHENNETTY KONSERNIN TASE Milj. euroa 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008 VARAT Pitkäaikaiset varat 1 479 1 444 1 442 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 544 747 750 Myynti- ja muut saamiset 385 745 536 Rahavarat 88 50 254 Varat yhteensä 2 497 2 987 2 983 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 553 1 997 1 948 Vähemmistön osuus 2 2 2 Pitkäaikaiset velat Korolliset velat 312 132 276 Korottomat velat 88 177 158 Lyhytaikaiset velat Korolliset velat 187 74 133 Ostovelat ja muut korottomat velat 355 605 466 Oma pääoma ja velat yhteensä 2 497 2 987 2 983 LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Kauden tulos -229 368 406 Oikaisut kauden tulokseen 106 214 250 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta -123 583 656 Käyttöpääoman muutos 222 -179 -110 Rahoituserät ja verot -30 -120 -164 Liiketoiminnan rahavirta 69 284 382 Saadut investointien rahavirrat 13 21 25 Suoritetut investointien rahavirrat -131 -164 -238 Investointien rahavirta yhteensä -117 -142 -213 Rahavirta ennen rahoitusta -48 142 169 Maksetut osingot -188 -277 -277 Vieraan pääoman muutos 89 -13 193 Rahoituksen muu nettorahavirta -21 4 -4 Rahavarojen kurssierot 1 0 -11 Rahavarojen muutos -166 145 70 AVAINLUVUT 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Liikevaihto, Me 1 429 3 004 3 851 Liikevoitto, Me -284 505 568 - % liikevaihdosta -19,9 16,8 14,7 Tulos ennen veroja, Me -313 503 548 - % liikevaihdosta -21,9 16,7 14,2 Kauden tulos, Me -229 368 406 - % liikevaihdosta -16,0 12,3 10,5 Sijoitetun pääoman tuotto (liukuva 12 kk), % -10,0 29,6 25,6 Oman pääoman tuotto, % -10,8 23,0 20,7 Omavaraisuusaste, % 62,7 68,0 65,9 Nettovelkaantumisaste, % 26,4 7,8 7,9 Korolliset nettorahoitusvelat, Me 410 155 155 Oma pääoma/osake, e 11,18 14,39 14,04 Henkilöstö keskimäärin 12 914 15 086 14 953 140 285 140 215 Osakkeiden lukumäärä 425 328 140 255 479 138 864 138 748 - ilman omia osakkeita 817 391 138 788 542 138 839 138 788 - laimennettu, keskimäärin 756 490 138 773 118 KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Käyvän arvon ja Omat Vähem- Osake- Ylikurssi- muut Muunto- osak- Voitto- mistö- Yhteen- Milj. euroa pääoma rahasto rahastot erot keet varat osuus sä OMA PÄÄOMA 1.1.2008 238 220 0 -6 -6 1 513 3 1 963 Osakeanti 0 0 Osingonjako -277 -277 Osakeperusteiset maksut 0 0 0 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 0 -2 0 317 0 315 OMA PÄÄOMA 30.9.2008 238 220 0 -8 -6 1 553 2 1 999 OMA PÄÄOMA 1.1.2009 238 220 0 -36 -6 1 532 2 1 950 Osakeanti 0 0 Osingonjako -188 -188 Osakeperusteiset maksut 0 0 0 0 Tilikauden laaja tulos yhteensä 1 -208 0 -208 OMA PÄÄOMA 30.9.2009 238 220 1 -36 -6 1 136 2 1 554 LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN % liikevaihdosta 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Suomi 31 32 31 Muut Pohjoismaat 31 32 31 Itäinen Keski-Eurooppa, Venäjä ja Ukraina 19 19 20 Muu Eurooppa 13 13 15 Muut maat 5 3 3 EHDOLLISET VELAT Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Annetut kiinnitykset 73 24 24 Annetut pantit 0 6 5 Annetut muut takaukset 40 38 45 Vakuudet muiden puolesta 2 6 2 Vuokravelvoitteet 110 142 132 JOHDANNAISSOPIMUSTEN ARVOT RAHAVIRRAN SUOJAUKSET, JOIHIN SOVELLETAAN SUOJAUSLASKENTAA 30.9.2009 30.9.2008 Nimellis- 30.9.2009 Nimellis- 30.9.2008 Milj. euroa määrä Käypä arvo määrä Käypä arvo Sinkkijohdannaiset Termiinit, tonneja 29 500 -2 40 500 -23 Sähköjohdannaiset Termiinit, GWh 1 909 -20 1 348 12 Rahavirtoja suojaavien johdannaisten realisoitumaton arvonmuutos kirjataan omaan pääomaan siltä osin, kun suojaus on tehokas. Muut käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. JOHDANNAISET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA 30.9.2009 30.9.2008 Nimellis- 30.9.2009 Nimellis- 30.9.2008 Milj. euroa määrä Käypä arvo määrä Käypä arvo Sinkkijohdannaiset Termiinit, tonneja 500 0 Valuuttajohdannaiset Termiinit 368 -13 757 13 Optiot Ostetut 100 -2 230 8 Myydyt 100 -1 230 3 AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Kirjanpitoarvo kauden alussa 1 124 1 076 1 076 Lisäykset 120 151 215 Lisäykset yrityshankintojen kautta 5 4 8 Vähennykset -10 -3 -8 Vähennykset yritysmyyntien kautta 0 -23 -22 Poistot ja arvonalentumiset -92 -90 -119 Kurssierot -3 1 -26 Kirjanpitoarvo kauden lopussa 1 144 1 116 1 124 LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Myynnit osakkuusyrityksille 17 16 30 Ostot osakkuusyrityksiltä 5 6 6 Liiketoimet eläkesäätiön kanssa 4 4 6 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008 Myyntisaamiset ja muut saamiset lähipiiriltä 3 7 5 Ostovelat ja muut velat lähipiirille 0 1 0 INVESTOINTISITOUMUKSET * 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008 Milj. euroa jälkeen jälkeen jälkeen Ylläpitoinvestoinnit 224 133 102 Kehitysinvestoinnit ja investoinnit erikoistuotteisiin 108 165 113 Yhteensä 332 297 215 * Investointisitoumukset sisältävät aloitusluvan saaneiden hankkeiden arvioidut kustannukset. TIEDOT YRITYSKAUPOISTA Yhdistämisessä Kirjanpitoarvot ennen Milj. euroa kirjatut käyvät arvot yhdistämistä Hankittujen yritysten varat ja velat Pitkäaikaiset varat 9 3 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 1 1 Myynti- ja muut saamiset 1 1 Rahavarat 4 4 Varat yhteensä 15 9 Pitkäaikaiset velat Korolliset 0 0 Muut 2 0 Lyhytaikaiset velat Korolliset 0 0 Muut 3 3 Velat yhteensä 5 4 Nettovarat 9 5 Hankintameno 13 - johon sisältyy ehdollista kauppahintaa 0 Liikearvo 4 Rahana maksettu kauppahinta 11 Hankitun tytäryrityksen rahavarat 4 Rahavirtavaikutus 7 Yllä olevat luvut sisältävät tiedot norjalaisten Skalles Eiendomsselskap AS:n ja Pluss Stål AS:n hankinnoista. Rautaruukki osti Skalles Eiendomsselskap AS:n osakekannan helmikuussa 2009. Osto vahvistaa konsernin asemaa Pohjoismaissa ja erityisesti Norjan teräsrakentamisessa. Konsernin ja Skallesin asiakaskunta ja tuotteet täydentävät toisiaan. Skallesin kokonaistoimitukset kattavat teräsrakenteiden suunnittelun, valmistuksen ja asennuksen. Yhtiön palveluksessa on noin 50 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2008 oli noin 16 miljoonaa euroa. Yhtiö sijaitsee Fredrikstadissa. Hankinta on kirjattu IFRS 3:n mukaisesti alustavana. Pluss Stål AS oli aiemmin Rautaruukin osakkuusyhtiö (50 %) ja Rautaruukki osti loput 50 % yhtiön osakkeista sen toiselta omistajalta kesäkuussa 2009. Pluss Stål AS on konsolidoitu tytäryhtiönä 1.7.2009 alkaen. SEGMENTTI-INFORMAATIO Milj. euroa 1-9/09 1-9/08 1-12/08 Ulkoinen liikevaihto Ruukki Construction 442 818 1 067 Ruukki Engineering 263 578 765 Ruukki Metals 724 1 608 2 019 Konsernihallinto 0 0 0 Liikevaihto yhteensä 1 429 3 004 3 851 Liikevoitto Ruukki Construction -26 115 128 Ruukki Engineering -9 101 126 Ruukki Metals -238 309 338 Konsernihallinto -10 -19 -25 Liikevoitto yhteensä -284 505 568 Rahoitustuotot ja -kulut -29 -6 -23 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0 3 3 Tulos ennen veroja -313 503 548 Verot 84 -134 -142 Kauden tulos -229 368 406 Milj. euroa 30.9.2009 30.9.2008 31.12.2008 Segmenttien varat Ruukki Construction 776 904 761 Ruukki Engineering 312 412 411 Ruukki Metals 1 060 1 302 1 247 Konsernihallinto 39 36 36 Jakamattomat varat 310 332 527 Varat yhteensä 2 497 2 987 2 983 SEGMENTTI-INFORMAATIO KVARTAALEITTAIN, VERTAILUKELPOINEN, ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ Milj. euroa 1-3/08 4-6/08 7-9/08 10-12/08 1-12/08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Ulkoinen liikevaihto Ruukki Construction 225 285 309 248 1 067 132 145 164 Ruukki Engineering 188 205 184 187 765 125 75 63 Ruukki Metals 511 571 503 412 1 997 249 218 257 Konsernihallinto 1 -1 0 0 0 0 0 0 Liikevaihto yhteensä 925 1 060 996 847 3 829 506 438 485 Liikevoitto Ruukki Construction 21 38 56 17 132 -13 -9 -4 Ruukki Engineering 32 35 34 27 128 5 -2 -7 Ruukki Metals 96 106 112 36 350 -102 -97 -39 Konsernihallinto -7 -7 -5 -6 -25 -3 -4 -3 Liikevoitto yhteensä 141 172 197 74 584 -113 -112 -54 Rahoitustuotot ja -kulut -4 1 -2 -18 -23 -9 -10 -10 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 1 1 1 0 3 0 0 0 Tulos ennen veroja 139 174 195 56 564 -122 -123 -64 Verot -34 -45 -56 -7 -142 32 33 19 Kauden tulos 105 129 139 49 422 -90 -89 -45 Tunnusluvut on laskettu käyttäen seuraavia kaavoja: Sijoitetun pääoman tulos ennen veroja + rahoituskulut tuotto, % (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (kauden alun ja lopun keskiarvo) Oman pääoman tuotto, % tulos ennen veroja - tuloverot (liukuva 12 kk) = --------------------------------------- x100 oma pääoma (kauden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste, % oma pääoma = --------------------------------------- x100 taseen loppusumma - saadut ennakot Nettovelkaantumisaste, korolliset nettorahoitusvelat % = --------------------------------------- x100 oma pääoma Korolliset = korolliset rahoitusvelat - korolliset nettorahoitusvelat rahoitusvarat ja rahavarat Tulos/osake (EPS) emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo Tulos/osake (EPS), emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva laimennettu voitto tai tappio = --------------------------------------- kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistuna Oma pääoma/osake emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva = oma pääoma --------------------------------------- osakkeiden laimentamaton lukumäärä katsauskauden lopussa Osakkeen vaihdon volyymilla painotettu = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto keskikurssi --------------------------------------- osakkeen kappalemääräinen kokonaisvaihto Osakekannan = osakkeiden laimentamaton kokonaismäärä markkina-arvo katsauskauden lopussa x katsauskauden päätöskurssi Henkilöstö keskimäärin = henkilöstön määrä kunkin kuukauden lopussa lasketaan yhteen ja näin saatu summa jaetaan kuukausien lukumäärällä Tämä tiedote on alunperin jaettu Hugin-julkaisujärjestelmästä. Julkaiseva yritys vastaa yksin tiedotteen sisällöstä.

Companies

Rautaruukki OYJ (0FUN)
UK 100
FTSE quotes by TradingView

Latest directors dealings

All directors dealings today